Liha-alan koulutus murroksessa  

Liha-alaa voi opiskella Suomessa sekä yliopistossa että ammattikorkeakouluissa ja -opistoissa. Tärkeimmät liha-alan koulutusväylät ovat Helsingin yliopisto ja Seinäjoen (SeAMK) ja Hämeen ammattikorkeakoulut (HAMK).  Sekä Seinäjoella että Hämeenlinnassa on myös liha-alan ammattiopetusta. 

Vähenevän kiinnostuksen vuoksi Helsingin yliopistossa ei ole enää alan professuuria, vain lehtoraatti. Pro gradu -työn voi tehdä myös liha-alalta. Liha- ja laajemmin valmisruokateollisuus ovat tärkeitä työllistäjiä, ja työvoimaa tarvitaan muun muassa suurten ikäluokkien eläköitymisen vuoksi. Mikäli ala ei enää houkuttele opiskelijoita, teollisuudella on edessä pula alan osaajista. 

– Helsingin yliopistossa liha-alan opiskelijoiden määrä on vähentynyt ja elintarvikealan opiskelijat tulevat aiempaa useammin pääkaupunkiseudulta, kertoo professori Pekka Varmanen Helsingin yliopistosta. Tämä heijastelee hänen mukaansa lihan kulutuksesta käydyn keskustelun pääkaupunkiseutukeskeisyyttä. Ehkä vilja-ala kiinnostaa nuoria enemmän.  

– Mielikuvat ja julkisuudessa käyty keskustelu eivät tue lihateollisuutta työnantajana, toteaa myös lehtori Juuso Laaksonen HAMK:sta.  

– Osaavan työvoiman tarve ei ole kadonnut mihinkään. Alan teollisuus tarjoaa mielenkiintoisia työtehtäviä, ja kysymys on myös ruokaturvasta, hän jatkaa.  

Teollisuus ottanut vastuuta koulutuksesta 

Läntisessä Suomessa on paljon elintarviketeollisuutta, ja se on alueella merkittävä työllistäjä. Varmistaakseen ammattitaitoisen työvoiman saannin yritykset osallistuvat aktiivisesti koulutuksen kehittämiseen, ja ammattikorkeakoulut ovatkin huomanneet koulutustarpeen. Nuorten alalle tuloa helpottaa varmasti myös työpaikkojen saanti kotiseudulla. 

Liha- ja valmisruokateollisuusyritykset Atria, HKFoods, Snellman, Saarioinen ja joukko pienempiä liha-alan yrityksiä sekä ammattikorkeakouluista SeAMK ja HAMK muodostavat Liha- ja valmisruokateollisuuskoulutuksen neuvottelukunnan alan koulutuksen kehittämiseksi.  

Jalostavan teollisuuden ja Elintarviketeollisuusliiton aloitteesta SeAMK:ssa on ensi vuonna mahdollisuus suorittaa liha-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. SeAMK tekee liha-alalla yhteistyötä myös kansainvälisten toimijoiden kanssa.  

– Kiinnostus bio- ja elintarvikealan koulutusohjelmaan on ollut hyvä. Siihen sisältyy pakollisena myös lihateknologian perusteet -opinnot. Opiskelijoista noin 40 prosenttia osallistuu syventäviin liha- ja valmisruoka-alan opintoihin, kertoo yliopettaja Margit Närvä SeAMK:sta. 

Paitsi yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa, myös lihateollisuusyritysten sisäistä koulutusta on kehitetty, eikä se koske pelkästään lihanjalostamiseen liittyviä tehtäviä. Atria Oyj:n koulutuksen kehittämispäällikkö Kaija Ketola-Annalan mukaan työntekijöiden osaamista kehitetään osana sisäistä koulutusta. Aiheita ovat muun muassa esihenkilötyö, vastuullisuus, laatu ja tuoteturvallisuus. 

Koulutus vastaa muuttuneisiin tarpeisiin 

Työ elintarviketeollisuudessa muuttuu, ja muutoksiin sopeutumiseksi tarvitaan monipuolista osaamista. Koulutuksen suunnittelussa vaaditaan ymmärrystä yrityksen eri toiminnoista, jotta kohtaanto-ongelma vältetään. Ammattikorkeakoulujen ja teollisuuden yhteistyö edistää koulutuksen sisällön laatua. Monipuolisella ja joustavalla sisällöllä houkutellaan myös opiskelijoita.   

Mutta tarvitaanko liha-alalla tieteellistä tutkimusta? Yliopistojen tarkoitus on paitsi kouluttaa, myös tutkia ja soveltaa tuloksia käytäntöön.  

– Tutkimusta tehdään edelleen, aiheena ovat muun muassa tuotannon sivuvirrat. Tutkimusrahoituksen saaminen on haasteellista, mutta sitä on saatu muun muassa Suomen Akatemialta, kertoo professori Varmanen. Myös alan väitöskirjoja on edelleen tehty.