Ikääntyneiden ravitsemustarpeet huomioitava nykyistä paremmin

Kotihoidon palvelupäällikkö Maarit Engelberg Laukaasta on käyttänyt työssään valtakunnallista ikääntyneiden ruokasuositusta, joka julkaistiin vuosi sitten. Henkilökohtaisesti hän on sitä mieltä, että Suomessa ei oteta vanhusten ravitsemusta tarpeeksi vakavasti.

– Meillä on edelleen vanhusten hoitopaikoissa keittiöitä, jotka eivät riittävästi huomioi asiakkaiden ravitsemuksellisia tarpeita. Jos saman keittiön ruokaa syövät eri ikäryhmät, se voi tuoda palvelun tuottajalle vielä lisähaasteita. Lähtökohtaisesti kuitenkin palvelun ostaja voi määritellä, mitä se haluaa ja millä hintaa ja asettaa reunaehdot, Engelberg kertoo.

Suomessa on kuitenkin hyviä käytäntöjä järjestää iäkkäiden ihmisten ruokailu, kuten ruokailumahdollisuudet kouluilla ja päiväkodeissa sekä iäkkäille suunnattu kerho- tai päivätoiminta ruokailuineen.

– Yksi hyvä ovi on vielä avaamatta: lounaspaikat. Ne voisivat tarjota annosten yksilöllisemmän hinnoittelun ja maksun sen mukaan, mitä syö. Yleensä lounaspaikassa on yksi ateriakohtainen hinta siitä riippumatta, kuinka paljon asiakas syö määrällisesti. Vanhukset eivät jaksa syödä kerralla paljoa. Helposti käy niin, että syödään puoliväkisin niin paljon kuin suinkin, ja sitten ollaan loppupäivä syömättä, Engelberg toteaa.

Ateriapalvelunkin tuomat ateriat voivat olla kerralla syötäväksi liian isoja. Tämän vuoksi ikäihmiset syövät ne erissä, mikä aiheuttaa ravitsemuksellista vajetta, koska ateriat on tarkoitettu kerralla syötäväksi.

Ravitsemus ja elämänlaatu käyvät käsikkäin

Maarit Engelbergin pro gradu -tutkielma Ravitsemuksen yhteys kotihoidossa olevan iäkkään henkilön elämänlaatuun valmistui vuonna 2018 Jyväskylän yliopistossa. Sen mukaan ne vanhukset, joiden ravitsemustilanne on parempi, kokevat myös elämänlaatunsa yleisesti paremmaksi.

– Hyvä ravitsemustila antaa virtaa arkeen. Uni maistuu paremmin, ja jaksaa osallistua, tehdä ja toimia. Yleinen mieliala on parempi. Kolotuksia ja särkyjäkin siedetään paremmin. Hyvä ravitsemustilanne tukee myös yleistä terveyttä. Lihasvoima säilyy pitempään parempana, ja liikkuminen on mielekästä, Engelberg muistuttaa.

Huono ravitsemustila taas heikentää keskittymiskykyä, aiheuttaa saamattomuutta ja haluttomuutta, huonompaa unen laatua sekä apeutta ja kärsimättömyyttä. Pitkään jatkuva huono ravitsemustilanne murentaa terveyden ja hyvinvoinnin kivijalkaa.

– Lihasvoima heikkenee, kun lihasmassa vähenee. Liikkumisen mukavuus kärsii, ja kaatumisten vaara kasvaa lisääntyneen huimauksen seurauksena. Toipuminen hidastuu, ja sairastavuus lisääntyy, Engelberg listaa.

Hänen mielestään ruokapalvelun ostajan ja palvelun tuottajan pitäisi istua yhteisen pöydän ääreen ja keskustella siitä, mitä ruokapalvelulla tavoitellaan ja kenelle ruokaa keittiössä valmistetaan sekä nostaa esille ravitsemussuositukset.

– Jos omaa osaamista ei ole, aina löytyy asiantuntijoita, joita voi konsultoida. Kustannukset pitää miettiä järkevällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla niin, että tehty ruoka on riittävän ravitsevaa ja sitä on joustavasti ja säännöllisesti tarjolla. Vanhustyössä on nostettu valtakunnallisesti kunniaan kuntouttava työote. Nyt sen rinnalle pitää nostaa riittävä ravitsemus. Sen jälkeen voimme odottaa, että kehitystä tapahtuu.

Terveellinen perusruoka sopii myös ikääntyneille

Vanhuksille sopivat samat, terveelliset raaka-aineet kuin nuoremmallekin. Kysymys on enemmänkin siitä, että ravintoaineet pitäisi pakata tiiviimmin, koska kerralla syötävät annoskoot pienenevät iän karttuessa.

– Kotimaiset juurekset, marjat ja vihannekset sopivat kaikille, mutta esimerkiksi porkkana on perunaa ravitsevampi etenkin keväällä. Proteiinin lähteinä maitotuotteet, kananmuna, raejuusto, liha, kala ja siipikarjanliha ovat perusruuan raaka-aineita, jotka sopivat koko väestölle. Ruuassa pitää olla riittävästi energiaa kulutukseen nähden, ja sen pitää olla myös ravitsevaa, Engelberg tähdentää.

Hän pitää harhana käsitystä, että vanhuksille erityisen tärkeä terveellinen ja proteiinipitoinen ruoka olisi kallista. Vanhuksille riittävät perustuotteet. Esimerkiksi lasillinen piimää tai maitoa jokaisella aterialla turvaa jo puolet monen vanhuksen päivittäisestä proteiinin tarpeesta.

– Monet vanhukset kuvittelevat, etteivät he voi käyttää maitotuotteita, kun heillä on laktoosivaivaa. Lisäksi heitä on ohjattu juomaan vettä. Heille pitäisi kertoa, että Suomessa on vähälaktoosisia ja laktoosittomia tuotteita, joita kannattaisi kokeilla, ja myös ruokajuoma lasketaan päivän nesteisiin.

Laukaassa käytössä ateriapalvelu ja ruoka-automaatti

Laukaan kunnassa työskentelee kaksi kotihoidon palvelupäällikköä. He vastaavat siitä, että kuntalaiset saavat kotihoidon palveluja niitä tarvitessaan. Kotihoidossa on monisairaita henkilöitä, joiden ikä vaihtelee 65 ja 90 vuoden välillä.

Tällä hetkellä noin 220 ikääntynyttä laukaalaista saa säännöllistä kotihoitoa. Osa tarvitsee apua vain kolme, neljä kertaa viikossa, osan luona käydään useamman kerran päivässä. Noin 50 asiakkaalla on kotihoidon tukipalveluna ateriapalvelu käytössä ja kahdeksalla ruoka-automaatti.

Käytännössä asiakkaalle toimitetaan kotiin valmiit ateriakokonaisuudet pakasteina ja uuni, jossa ateriat oman valinnan mukaan lämmitetään. Hoitaja voi tarvittaessa ohjelmoida ruuan lämmityksen niin, että ruoka on valmista hoitajan seuraavalla käynnillä ja asiakas pääsee aloittamaan ruokailun heti hoitajan saavuttua. Ruuan lämmitys on tehty niin yksinkertaiseksi, että se mahdollistaa usein myös asiakkaan itsenäisen ruokailun, jos hän oppii käyttämään uunia.

– Jokainen asiakkaamme tarvitsee päivittäisen ruokailun toteuttamisessa jonkinasteista kotihoidon apua. Se voi olla ruuan tilaamista, lämmittämistä ja esille laittamista, konkreettista apua syömisessä tai seuran pitämistä, jotta ruoka maistuisi. Apu voi olla jotakin näistä tai kaikkea niitä, Engelberg kertoo.

Kotiin tuodut ateriat valmistetaan palvelutalo Sarahovin keittiössä, josta ne toimitetaan asiakkaille. Ruoka-automaattia asiakkaat käyttävät itsenäisesti. Laukaassa voi myös tilata ruokatarvikkeita kotiin kauppapalveluna.

Joillekin kotihoidon asiakkaille hoitaja valmistaa ruuan laittamalla vaikkapa laatikon uuniin, josta asiakas voi ottaa sen itse pois. Asiakkailla on mahdollisuus saada kotiin kuljetettuna ateriat jokaiselle viikon päivälle.

Kotihoidon asiakkaiden ravinto- ja ravitsemustarpeita seurataan jatkuvasti. Jokainen käynti kotihoidossa on myös niin sanottu arviointikäynti. Asiakkailla on myös nimetyt vastuuhoitajat, jotka voivat tehdä vielä tarkempia havaintoja esimerkiksi hoitotilanteissa. Hoitaja voi huomata esimerkiksi ihomuutoksia tai ruokahaluttomuutta.

Myös vaatteiden sopivuuteen kiinnitetään huomioita, ja asiakkaiden painoa pyritään seuraamaan säännöllisesti. Painoa seurataan tiheämmin silloin, kun asiakas on sairastellut ja ruokahalu on heikentynyt. Sairaanhoitajat tekevät asiakkaalle tarvittaessa ravitsemustilaa arvioivan Mini Nutriotinal Assessment -testin.