Ravintorikas ja monikäyttöinen kananmuna  

Kananmunia käytetään laajasti elintarvikkeissa sen monipuolisuuden ja perinteikkyyden takia. Esimerkiksi valmisruuissa ja laatikoissa muna toimii sidosaineena, kastikkeissa saostajana. Pullissa ja leivonnaisissa muna edistää haluttua rakennetta sekä ulkonäköä, ja keltuaisen lesitiinin ansiosta muna toimii myös luontaisena emulgaattorina.   

Iäkkäiden kanojen munat isoja   

Tiloilta tulevat munat lajitellaan pakkaamossa A-, B- ja C-laatuluokkiin. A-luokan munat pakataan kuluttajille ja B-luokan munat jalostetaan elintarviketeollisuuden ja ruokapalveluiden käyttöön. Prosessissa munista voidaan erottaa keltuainen ja valkuainen, valmistaa munamassaa tai esimerkiksi munakokkelin raaka-ainetta. B-luokan muniin luokittuvat kuluttajamyyntiin väärän kokoiset, likaantuneet tai säröillä olevat munat. C-luokan munat päätyvät biojätteeksi tai niistä on mahdollista valmistaa rehua. 

Munien koko vaihtelee alle 50 ja yli 80 gramman välillä ja koko kasvaa kanojen ikääntyessä. Nuoremmat kanat munivat pienempiä ja vanhemmat isompia munia.  

Rikkomiskoneelta siivilän läpi pakkaukseen  

Prosessin alussa munat rikotaan rikkomiskoneessa, jossa munat nostetaan hihnalta yksitellen pihdeillä ja rikotaan veitsellä. Tämän jälkeen valkuainen ja keltuainen voidaan erottaa omiksi jakeikseen. Rikotuista munista siivilöidään kuoren palaset, massa pastöroidaan, homogenisoidaan ja pakataan. Kylmäketju alkaa pastöroinnin jälkeen.  

Kuiva-ainepitoisuus on keskeinen laatukriteeri munamassan valmistuksessa. Kuiva-ainepitoisuutta voidaan laskea lisäämällä pieniä munia ja nostaa lisäämällä massaan isompia munia, sillä valkuaisen kuiva-ainepitoisuus on matala ja keltuaisen puolestaan korkea.  

Kesä vaikuttaa luomu- ja ulkomunien laatuun. Esimerkiksi, jos kanat juovat vähän, kuorista muodostuu heikompia.  

DAVA Foods Finlandilla on käytössä Suomen ainoa kananmunan kuoria käsittelevä kuorilaitos. Siellä kuoret kuivataan, kuumennetaan 260 asteessa ja jauhetaan. Kalsiumpitoinen kuorijauho käytetään kanojen rehuna tai lannoitteena.  

Muna on hyvä koliinin lähde  

Kananmuna on erinomainen ravintoaineiden lähde ja siinä on kaikki ihmisen tarvitsemat ravintoaineet C-vitamiinia lukuun ottamatta. Kananmunan proteiini on laadukasta ja kaksi kolmasosaa rasvoista tyydyttymätöntä. Kananmunan syönnillä on useissa tutkimuksissa ollut yhteys pienempään muistihäiriöiden riskiin. 

Kananmunassa on bioaktiivisia yhdisteitä kuten koliinia ja luteiinia. Suomen ja Pohjoismaiden uusiin ravitsemussuosituksiin on lisätty suositukset koliinin saannista, sillä sen on tutkittu olevan välttämätön ravintoaine, jota elimistö ei pysty valmistamaan riittävästi itse. Ruoka-aineista kananmuna sisältää koliinia toiseksi eniten maksan jälkeen ja erityisesti keltuaisessa sitä on runsaasti.  

Koliini vaikuttaa muistitoimintoihin ja niiden kehittymiseen sikiövaiheesta alkaen. Runsaampi koliinin saanti ravinnosta on yhdistetty ikääntyneiden pienentyneeseen dementian ja muistihäiriöiden riskiin.   

Luteiini on puolestaan antioksidantti, joka kuuluu karotenoideihin ja sillä on mahdollisesti vaikutuksia silmäterveyteen ja kognitioon. Myös luteiinia on runsaasti keltuaisessa, ja se imeytyy munasta elimistöön paremmin kuin monesta muusta luteiinin lähteestä.   Luteiini rasvaliukoisena yhdisteenä hyötyy kananmunan keltuaisen rasvasta, mitä ei esimerkiksi erittäin hyvässä luteiinin lähteessä pinaatissa ole.  

Uusien ravitsemussuositusten mukaan yksi kananmuna päivässä sopii useimmille terveyttä edistävään ruokavalioon, mutta pienempi määrä voi olla tarpeen, jos veren kolesterolipitoisuus on koholla tai sairastaa valtimotautia tai diabetesta. 

Suositus korkeintaan yhdestä kananmunasta päivässä perustuu osittain kananmunan korkeaan kolesterolipitoisuuteen ja osittain siihen, ettei ole pitkäaikaisia tutkimuksia runsaamman kuin yhden päivittäisen kananmunan syönnin terveysvaikutuksista.  

Euroopassa kananmunapula 

Luonnonvarakeskuksen Ravintotase tilaston mukaan munien tuotanto on kasvanut Suomessa vuoden 2005 58 miljoonasta kilosta viime vuonna 80 miljoonaan kiloon. Samalla vienti on kasvanut 11 miljoonasta kilosta 16 miljoonaan kiloon. Munia syödään Suomessa keskimäärin kaksitoista kiloa vuodessa henkeä kohden.  

Suomi on onnistunut toistaiseksi välttämään lintuinfluenssan, jonka vuoksi maailmalla ja Euroopassa on jouduttu lopettamaan merkittävästi siipikarjaa. Lintuinfluenssalla on ollut vaikutuksia myös kananmunantuotantoon esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa, jonne valtaosa Suomen kananmunaviennistä on suuntautunut.  

Suomi ja Ruotsi ovat ainoita EU-maita, joissa munista tutkitaan kaikki salmonellaserotyypit. Salmonellan nollatoleranssi on yksi tärkeä suomalaisten munien arvostusta lisäävä tekijä, samoin jäljitettävyys ja vähäinen antibiootin käyttö.   

Juttuun on haastateltu DAVA Foods Finlandin tuotantojohtaja Jussi Vuorta ja jalostetehtaan tiiminvetäjä Ida Kauhanasta, Suomen Siipikarjaliitto ry:n toiminnanjohtaja Veera Lehtilää sekä tutkimusjohtaja, ravitsemusepidemiologian dosentti Jyrki Virtasta Itä-Suomen yliopistolta. Jyrki Virtanen on julkaissut lukuisia kananmunan terveysvaikutuksiin liittyviä tutkimusartikkeleita, hän on yksi Sepelvaltimotaudin vaaratekijät-tutkimuksen päätutkijoista ja ollut tekemässä vuonna 2024 julkaistuja kansallisia ravitsemussuosituksia kanamunaa koskevien suositusten osalta.   

Artikkelin kuvatekstiä muokattu 16.4.2026: Pesun yhteydessä menetetään kuitenkin munan säilyvyyttä edistävä antibakteerinen uloin vahakerros kutikula, jonka menetys lyhentää munien säilyvyyttä. 

Kuvatekstissä luki aiemmin: Pesun yhteydessä menetetään kuitenkin munan säilyvyyttä edistävä antibakteerinen uloin vahakerros kutikula, ja pesun jälkeen munia on säilytettävä viileässä.