Lain muutoksilla pyritään turvaamaan heikomman osapuolen asemaa neuvotteluissa. Kuva: Getty Images
LainsäädäntöElina Teerijoki

Elintarvikemarkkinalaki on jälleen muuttumassa 

Hallituksen esityksessä elintarvikemarkkinalain uudistuksen toiseksi vaiheeksi ehdotetaan, ettei kauppa saisi esillepanossa suosia omia merkkejään.

Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt lausuntokierroksen hallituksen esityksestä, joka koskee elintarvikemarkkinalain muutoksia. Tavoitteena on vahvistaa elintarvikeketjun heikommassa asemassa olevien toimijoiden asemaa ja parantaa markkinoiden toimivuutta.  

Esitys on lausuntokierroksella 12.12. saakka. Keskeiset muutosehdotukset liittyvät sopimusehtoihin ja tiedonkulkuun. 

Esityksessä ehdotetaan, ettei ostaja saa käyttää kohtuuttomia sopimusehtoja neuvotteluvoimaltaan heikompia tavarantoimittajia kohtaan. Ostajan on neuvoteltava sopimusehdoista, jos olosuhteet muuttuvat olennaisesti. 

Laki kieltäisi ostajan oman tuotemerkin suosimisen: ostajan tulisi ottaa sopimuskäytännöissään huomioon kilpailevaa tuotetta myyvän tavarantoimittajan edut tuotteiden esillepanossa. 

Lisäyksiä olisivat myös säännökset, joilla vahvistetaan alkutuottajan ja elintarviketeollisuuden liikesalaisuuksien suojaa sekä suojaa kustannuksia aiheuttavilta tietopyynnöiltä ja kaupallisilta kostotoimilta. 

Elintarvikemarkkinalakiin lisättäisiin myös säännös, jonka avulla elintarvikemarkkinavaltuutettu voi puuttua nykyistä paremmin neuvotteluvoiman väärinkäyttöön. 

Tuottajien asema vahvemmaksi 

Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan muutokset parantaisivat alkutuottajien ja elintarviketeollisuuden neuvotteluasemaa ja suojaisivat kohtuuttomilta sopimusehdoilta velvoittamalla ostajaa tasapuolisuuteen ja läpinäkyvyyteen. 

Kokonaisuutena elintarvikemarkkinalain muutosesitysten arvioidaan lisäävän hintavakautta elintarvikeketjussa ja tehostavan elintarvikemarkkinoiden toimivuutta. 

– Elintarvikemarkkinalakiin esitetyissä muutoksissa on kyse kokonaisuudesta, joka vie elintarvikemarkkinaa kohti reilumpaa, läpinäkyvämpää ja tasapainoisempaa suuntaa. Tästä hyötyvät niin alkutuottajat, elintarviketeollisuus, kauppa kuin kuluttajat; siis jokainen elintarvikeketjun osapuoli, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah tiedotteessa. 

Esityksellä toteutetaan hallitusohjelman tavoitetta alkutuottajan aseman ja koko elintarvikeketjun tasapainon kehittymisestä nykyistä oikeudenmukaisempaan suuntaan Maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraportissa kuvatulla tavalla. 

Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. MMM:n hankeikkunassa esittelyn ajankohdaksi on arvioitu viikko 9/2026. 

Edelliset muutokset tänä vuonna 

Elintarvikemarkkinalakiin on tullut muutoksia myös vuoden 2025 aikana. Ne koskivat esimerkiksi elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksia, tilausten peruutuksia ja säännösten vaikutuksia vanhoihin sopimuksiin. 

Elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksia laajennettiin. Aiemmin valtuutettu sai pyytää tietoja vain tutkittavista tapauksista. Nyt tietoja ja asiakirjoja tulee antaa myös esimerkiksi silloin, kun valtuutettu selvittää yleisesti ruokamarkkinoiden toimintaa tai kun valtuutettu on saanut vihjetietoja mahdollisista rikkomuksista ja haluaa selvittää asiaa tarkemmin ennen tutkinnan aloittamista.  

Muutoksia tuli myös peruutuskäytäntöihin. Elintarvikemarkkinalain mukaan ostaja ei ole saanut peruuttaa tuotteiden tilausta alle 30 päivää ennen sovittua toimitusajankohtaa. Vuoden 2025 alusta pykälää tiukennettiin siten, että tilauksen peruuttaminen voi olla kiellettyä myös, kun peruutusaika olisi 30 päivää pidempi.  

Peruuttaminen pitkälläkin aikavälillä on kielletty, jos tavarantoimittajan ei voida kohtuudella odottaa löytävän muuta vaihtoehtoa kyseisten tuotteiden myymiseksi tai käyttämiseksi. Heinäkuun 2025 alusta säännökset ovat koskeneet myös vanhoja toimitussopimuksia. 

Maksuaikojen lyhentämistä ja myymättä jääneiden tuotteiden palauttamista koskevat lakimuutokset tulivat voimaan uusien sopimusten osalta jo keväällä 2023, mutta uusin lakimuutos toi myös sitä ennen tehdyt sopimukset uusien säännösten piiriin heinäkuun alusta alkaen. 

Lähteet: maa- ja metsätalousministeriö, elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto 

ETL: Laki on oikeilla jäljillä 

Elintarviketeollisuusliitto (ETL) katsoo, että maa- ja metsätalousministeriön ehdotukset elintarvikemarkkinalain uudistamiseksi ovat oikeansuuntaisia. ETL kaipaa tiedotteessaan kuitenkin lisätoimia neuvotteluvoiman tasapainottamiseksi esimerkiksi liikesalaisuuksien paremmalla suojalla ja kuluttajakysyntätiedon avoimuuden lisäämisellä. 

ETL:n näkemyksen mukaan yritysten luottamuksellisten tietojen hyödyntäminen kaupan omien merkkien valmistuksessa pitäisi estää nykyistä tehokkaammin. Kaupan kaksoisrooli sekä ostajana että brändituotteiden kilpailijana voi lisätä riskiä neuvotteluissa saatujen tietojen väärinkäytöstä.  

Esimerkiksi tiedot elintarvikkeen valmistajayrityksen kustannuksista tai tulevista suunnitelmista eivät saa liikkua kaupan osto-organisaation sisällä. 

– Tietojen luottamuksellisuuden säilyttämiseksi esimerkiksi palomuurit osto-organisaatioihin ovat välttämättömiä, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä korostaa.  

Tasapuolista kohtelua brändeille 

Kaupan omien tuotemerkkien alla myytävien tuotteiden määrä on kasvanut viime vuosina, ja yksittäisissä tuoteryhmissä niiden osuus myynnistä on merkittävä. Ministeriön ehdotus kieltää kaupan omien tuotemerkkien suosiminen brändituotteiden kustannuksella on ETL:n mukaan tärkeä askel, joka edistäisi innovaatioita ja turvaisi kuluttajien valinnanvapautta.  

– On kohtuullista, että kauppa kohtelee yhdenvertaisesti omia merkkejään ja brändituotteita markkinoinnissa ja hyllysijoittelussa. Lakiehdotuksen sanamuotoja pitäisi vielä terävöittää, jotta tasapuolisuus toteutuu kattavasti, Käkelä vaatii. 

ETL on pettynyt, ettei ehdotuksiin sisälly kaupalle velvoitetta jakaa kuluttajien kysyntätietoa eli menekkitietoa elintarviketeollisuudelle ja alkutuotannolle nykyistä laajemmin. Menekkitiedon parempi saatavuus tasapainottaisi neuvotteluasetelmia, parantaisi markkinoiden toimintaa ja mahdollistaisi pitkäaikaisen, strategisen tuotannon suunnittelun. 

Lähde: Elintarviketeollisuusliitto