Violettimaltoisen perunan terveysvaikutuksia tutkitaan

Turun yliopiston Elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikössä tehdyssä opinnäytetyössä tutkittiin violetti- ja keltamaltoisen perunan vaikutusta terveiden tutkimushenkilöiden aterianjälkeisiin veren glukoosi- ja insuliinipitoisuuksiin. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin tutkimusaterioiden kemiallista koostumusta käyttämällä kromatografisia, massaspektrometrisia ja spektrofotometrisia menetelmiä. Tutkimus on sittemmin julkaistu sarjassa International Journal of Food Sciences and Nutrition (Linderborg et al. 2016).

Tällä hetkellä Suomesta on kaupallisesti saatavilla pääasiassa keltamaltoisia ja -kuorisia perunoita. Sen sijaan Etelä-Amerikassa viljellään perunoita, joiden värit vaihtelevat punaisesta violettiin. Suomestakin on saatavilla Blue Congo -nimistä violettia perunalajiketta. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Blue Congoakin violetimpaa, Suomessa jalostettua lajiketta, Synkeää Sakaria (kuva 1).

Yhteys aterianjälkeiseen aineenvaihduntaan

Violetit ja punaiset perunat saavat värinsä niille luontaisista antosyaniiniväriaineista. Antosyaniinit ovat flavonoideja, joita esiintyy marjoissa ja hedelmissä (Kong et al. 2003). Perinteisiä suomalaisia antosyaniinilähteitä ovat esimerkiksi mustikat ja puolukat. Antosyaniinit ovat mielenkiintoisia tutkimuskohteita niiden mahdollisten terveyteen vaikuttavien, kuten antioksidatiivisten (Kähkönen et al. 2003, Bontempo et al. 2013), ominaisuuksien vuoksi. Lisäksi antosyaniineilla ja muilla polyfenolisilla yhdisteillä saattaa olla yhteys hiilihydraattien aterianjälkeiseen aineenvaihduntaan (Rojo et al. 2012, Törrönen et al. 2010, Linderborg et al. 2012 ja Hanhineva et al. 2010).

Ravinnosta saadut hiilihydraatit nostavat veren glukoosi- ja insuliinipitoisuuksia aterian jälkeen, mutta toistuvat, suuret glukoosipitoisuuden vaihtelut on yhdistetty elintapasairauksien riskitekijöihin (Ceriello et al. 2008). Antosyaniinien ja muiden polyfenolisten yhdisteiden vaikutusta hiilihydraattien aineenvaihduntaan ja mahdollisia mekanismeja tutkitaan jatkuvasti. Esimerkiksi on havaittu, että terveiden tutkimushenkilöiden plasman glukoosipitoisuus on alhaisempi, kun he olivat nauttineet sakkaroosin lisäksi marjasurvosta (Törrönen et al. 2010).

Kliininen ravitsemustutkimus

Violetin perunan vaikutusta veren glukoosi- ja insuliinipitoisuuksiin selvitettiin yksöissokotetussa, vaihtovuoroisessa ravitsemustutkimuksessa, johon osallistui 13 tervettä miestä. Heitä pyydettiin noudattamaan vähäflavonoidista ja vähäkuituista ruokavaliota vuorokausi ennen ja jälkeen tutkimuksen. Tutkimuksessa he nauttivat satunnaistetussa järjestyksessä violettia (Synkeä Sakari) tai keltaista (Van Gogh) perunasurvosta. Tutkimushenkilöiltä kerättiin tietyin väliajoin plasmanäytteitä, joista määritettiin glukoosi- ja insuliinipitoisuudet.

Tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa, että violetin perunasurvoksen nauttiminen aiheutti pienemmän aterianjälkeisen glukoosi- ja insuliinivasteen verrattuna keltaiseen perunaan (kuva 2) terveillä tutkimushenkilöillä. Glukoosipitoisuus oli tilastollisesti merkitsevästi (p<0,05) alhaisempi 40 minuuttia violettia perunaa sisältäneen aterian jälkeen. Lisäksi violetti peruna aiheutti tilastollisesti merkitsevästi alhaisemman kokonaisinsuliinivasteen kuin keltainen perunasurvos.

Violetin ja keltaisen perunan aiheuttamien veren glukoosi- ja insuliinivasteiden erot saattoivat johtua antosyaniineista. Koska tässä työssä tutkittiin kuitenkin kahta eri perunalajiketta, jotka erosivat esimerkiksi tärkkelyksen, ravintokuidun, C-vitamiinin ja muiden fenolisten yhdisteiden suhteen, glukoosi- ja insuliinivasteisiin on saattanut vaikuttaa antosyaniinien lisäksi muutkin tekijät. Lisäksi analyysitulosten perusteella keltaisessa perunasurvoksessa oli violettiin perunaan verrattuna enemmän glukoosia ja fruktoosia, ja vähemmän sakkaroosia.

Tutkimuksen merkitys

Suomalaiseen ruokakulttuuriin vakiintunut peruna on yksinkertainen vaihtoehto antosyaniinien päivittäisen saannin lisäämiseksi. Perunaa on myös edullista tuottaa perinteisiin antosyaniinilähteisiin verrattuna. Lisäksi keltaisen perunan vaihtaminen glykeemisiltä ominaisuuksiltaan edullisempaan perunaan edesauttaa omalta osaltaan aterianjälkeisen verensokerin hallinnassa.

Tämän opinnäytetyön puitteissa heräsi runsaasti uusia tutkimuskysymyksiä. Työtä jatketaankin FM Salon väitöskirjatutkimuksessa.

Kirjallisuus

• Linderborg, K.M. et al. 2016. Comparison of the postprandial effects of purple-fleshed and yellow-fleshed potatoes in healthy males with chemical characterization of the potato meals. Int. J. Food Sci. Nutr. 67:581–591.
• Kong, J-M. et al. 2003. Analysis and biological activities of anthocyanins. Phytochem. 64:923–933.
• Kähkönen, M.P. et al. 2003. Berry anthocyanins: isolation, identification and antioxidant activities. J. Sci. Food Agric. 83:1403–1411.
• Bontempo, P. et al. 2013. Antioxidant, antimicrobial and anti-proliferative activities of Solanum tuberosum L. var. Vitelotte. Food Chem. Toxicol. 55C:304–312.
• Rojo, L.E. et al. 2012. In vitro and in vivo anti-diabetic effects of anthocyanins from maqui berry (Aristotelia chilensis). Food Chem. 131:387–396.
• Törrönen, R. et al. 2010. Berries modify the postprandial plasma glucose response to sucrose in healthy subjects. Br. J. Nutr. 103:1094–1097.
• Linderborg, K.M. et al. 2012. The fiber and/or polyphenols present in lingonberries null the glycemic effect of the sugars present in the berries when consumed together with added glucose in healthy human volunteers. Nutr. Res. 32:471–478.
• Hanhineva, K. et al. 2010. Impact of dietary polyphenols on carbohydrate metabolism. Int. J. Mol. Sci. 11:1365–1402.
• Ceriello, A. et al. 2008. Oscillating glucose is more deleterious to endothelial function and oxidative stress than mean glucose in normal and type 2 diabetic patients. Diabetes 57:1349–1354.