Hajuaistin harjoittaminen kannattaa  

Viime vuosien aikana esimerkiksi koronaviruksen aiheuttama hajuaistin menetys (anosmia) on tehnyt ihmiset tietoisemmiksi hajuaistin merkityksestä. Hajuaisti vaikuttaa hyvinvointiin, ruokahaluun, muistamiseen, tunteisiin ja elämänlaatuun. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että hajuaistia voi ja kannattaa harjoittaa.  

Hajuaistin harjoittamisen hyötyjä on tutkittu kliinisesti erityisesti henkilöillä, jotka ovat menettäneet haistamiskykynsä esimerkiksi infektion tai pään alueen vamman seurauksena. Professori Thomas Hummelin 2000-luvun alussa tekemät tutkimukset osoittavat, että harjoittelu paransi potilaiden kykyä tunnistaa ja erotella hajuja merkittävästi.  

Uudet tutkimukset antavat hajuaistiharjoittelulle (olfactory training, OT) kuitenkin uuden ulottuvuuden. Se ei ole vain keino toipua hajuaistin menetyksestä, vaan mahdollisesti myös aivoterveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävä rutiini.  

Haju on tunteiden aisti 

Kognitiivisen psykologian näkökulmasta hajuaisti on erityinen muihin aisteihin verrattuna. Se on ainoa aisti, jolla on suora yhteys aivojen syviin rakenteisiin, kuten mantelitumakkeeseen ja hippokampukseen – alueisiin, jotka säätelevät tunteita ja muistia.  

Tukholman yliopiston professori Jonas K. Olofssonin mukaan useat tutkimukset osoittavat, että hajuaistin toiminta liittyy erilaisiin kognitiivisiin toimintoihin kuten verbaaliseen sujuvuuteen, muistiin ja havaintonopeuteen. Hajuaistin heikentyminen voi jopa ennakoida kognitiivista heikentymistä.  

Olofssonin tutkimusryhmä on kehittänyt ja tutkinut odor memory training (OMT) -menetelmää, jossa hajumuistia harjoitetaan pelillistetyillä tehtävillä. Tulokset ovat lupaavia: hajumuistiharjoittelu ei parantanut ainoastaan hajujen tunnistamista ja nimeämistä, vaan myös visuaalista muistia.  

Tämä viittaa niin sanottuun epäsymmetriseen siirtovaikutukseen, jossa hajuaistin harjoittaminen voi tukea myös muiden aistien ja kognitiivisten toimintojen kehitystä. Näin ollen hajuharjoittelu ei ole pelkästään korjaavaa kuntoutusta, vaan myös ennaltaehkäisevää ja terveyttä ylläpitävää toimintaa.  

Miten hajuaistia voi harjoittaa? 

Hajuaistiharjoittelu on järjestelmällistä, toistuvaa hajujen haistelua ja erottelua, jonka tavoitteena on hajuaistin tarkkuuden ja toiminnan parantaminen.  

Käytännössä perusidea on yksinkertainen: henkilö haistelee tietoisesti valittuja hajuja säännöllisesti, esimerkiksi kahdesti päivässä useiden viikkojen ajan. Harjoitteluun valitaan usein neljä erilaista tuoksua; tutkimuksissa on käytetty esimerkiksi ruusua, sitrushedelmiä, neilikkaa ja eukalyptusta.  

Kotona sopivia tuotteita voi valita vaikka mausteista, teepusseista ja hedelmistä. Tutkimusten mukaan harjoittelusetissä ei kannata kerralla pitää neljää useampaa hajua, mutta hajukokoonpanoa voi vaihtaa välillä, kertoo Michal Pieniak Wroclawin yliopistosta ja Dresdenin teknillisestä yliopistosta. 

Firmenich-yrityksen tutkimusjohtaja Kathrin Ohla korostaa, ettei hajujen haistamisen tulisi olla mekaanista. Parhaat tulokset saavutetaan, kun harjoittelu tapahtuu tietoisesti: 

Keskity hajuun ja sen vivahteisiin 

Nimeä ja kuvaile hajua mielessäsi 

Tee harjoittelusta rutiini, esimerkiksi aamun tai illan yhteyteen 

Ohlan tutkimuksissa havaittiin, että useita viikkoja kestänyt hajuaistiharjoittelu neljällä hajulla paransi hajuaistin herkkyyttä, ei vain harjoiteltuihin vaan myös täysin uusiin hajuihin. Vaikutukset säilyivät myös harjoittelun päättymisen jälkeen. 

Harjoittelusta hyötyvät myös terveet 

Hajuaistin harjoittamisesta voi olla hyötyä myös henkilöille, joiden hajukyky on täysin normaali. Harjoittelun myötä aivot alkavat prosessoida hajuihin liittyvää tietoa tarkemmin, mikä voi vaikuttaa muun muassa ruokailutottumuksiin, mielialaan ja keskittymiseen. Hajuaistiharjoittelusta hyötyvät erilaiset ryhmät: 
 
1. Hajuaistinmenetyksestä toipuvat 
COVID-19-pandemian aikana miljoonat ihmiset ympäri maailmaa menettivät hajuaistinsa joko tilapäisesti tai pysyvästi. Hajuaistiharjoittelu on noussut tärkeimmäksi suositelluksi toimenpiteeksi anosmiasta ja parosmiasta (muuntuneista hajukokemuksista) toipumisessa. 

2. Ikääntyneet ja kognitiivisen terveyden ylläpito 
Ikääntymiseen liittyvä hajuaistin heikentyminen on yhteydessä muistihäiriöihin, ruokahalun vähenemiseen ja masennukseen. Harjoittelu tukee muistia, tarkkaavaisuutta ja emotionaalista vireyttä.   

3. Elintarvike- ja kosmetiikka-alojen asiantuntijat 
Ammattilaiset, kuten tuotekehittäjät, kokit ja parfymöörit hyötyvät hajuaistinsa ylläpitämisestä. Hajuaistiharjoittelu tarjoaa heille keinon kehittää ja ylläpitää hajuerottelukykyä. 

4. Jokainen, joka haluaa kehittää aistihavaintojaan 
Harjoittaminen voi hyödyttää myös tavallisia kuluttajia. Hajuaistia voi ajatella kognitiivisena voimavarana – aistikanavana, joka tukee myös muistia. 

 
Vaikka tutkimus tukee hajuaistiharjoittelun hyötyjä, sen soveltaminen arjessa on edelleen harvinaista. Syinä ovat tietoisuuden puute, skeptisyys ja motivaation puute jatkaa harjoittelua useita viikkoja.  

Ratkaisuna tutkijat ehdottavat harjoittelun tuotteistamista: valmiit tuoksuboksit, mobiilisovellukset ja visuaaliset ohjeet tekisivät harjoittelusta helppoa ja hauskaa. 
Hajuaistin harjoittaminen kannattaa aina. Ei vain silloin, kun sen menettää – vaan juuri nyt, kun sen vielä omistaa.