EIT Food on eurooppalaisen ruokatuotannon suurin kehityshanke

Tähän työhön EIT Food saa EU-rahoitusta seuraavan seitsemän vuoden aikana 400 miljoonaa euroa. Kokonaisbudjetti on 1,6 miljardia euroa. EIT Food on yksi kuudesta KIC-ohjelman (Knowledge and Innovation Community) hankkeesta.

EIT Food etsii ratkaisuja kestävään, turvalliseen ja luotettuun ruokajärjestelmään ja kuluttajan hyvinvointiin 13 eri maan yritysten, yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyöllä. Toiminta jakaantuu neljän perustehtävän kesken. Ne ovat koulutus, innovaatioiden synnyttäminen, kasvuyritysten kannustaminen ja tukeminen sekä viestintä. Konsortio tekee vuosittain toimintasuunnitelman jokaiselle näistä alueista. Ensimmäinen suunnitelma vuodelle 2018 hyväksyttiin marraskuussa.

Koulutus-osio kattaa yliopistojen yhteiset intensiivikurssit ja koulutusohjelmat, muun muassa yhteisen Food Systems -maisteriohjelman ja Global Food Venture -kasvuyritysohjelman, suurelle yleisölle tarkoitetut verkkokurssit sekä yrittäjyyttä ja liiketoiminnan kehittämistä tukevan toiminnan. Innovaatiohankkeissa on neljä fokusaluetta: elintapojen tukeminen ja mittaaminen, personoidun ruuan kehittäminen, digitalisaation sovellukset esimerkiksi jäljitettävyyden parantamisessa sekä kestävän kehityksen tukeminen ja kiertotalous.

Kasvuyrityksiä tuetaan toiminnan eri vaiheissa. Tavoitteena on 350 start-upin tukeminen. Alkuvaiheessa mukana on 40 kasvuyrityksen joukko. Viestintää tehdään monin tavoin: yhteiset tapahtumat, tiedottaminen, ”ruokalähettiläät” ja kuluttajien luottamuksen mittaaminen.

Voittoa tavoittelematon yhdistys

EIT:n toimisto sijaitsee Leuvenissa Brysselin kupeessa. Sen toiminnanjohtajina toimivat perustamisvaiheessa PepsiCon Senior Vice President Nutrition R&D Ellen Brabender ja Nestlén Head of Science and Research tehtävästä eläkkeelle jäänyt Peter van Bladeren. Toimintaa valvoo jäsenten valitsema hallitus, ja toimijaorganisaatiot ovat EIT Foodin jäseniä. Jäsenet maksavat vuosittain yhdistykselle jäsenmaksun hallintomenojen kattamiseksi. Jäseniä on tällä hetkellä 54. Ne edustavat elintarvikealan yrityksiä sekä keskeisiä alan yliopistoja ja tutkimuslaitoksia.

EIT-järjestelmään kuuluu vahva paikallistoiminta niin kutsuttujen Co-Location-Centre (CLC) -yhteistoimintakeskusten kautta. EIT Foodiin on perustettu viisi CLC:tä, joista yhteen jokainen jäsenorganisaatio kuuluu. Nämä on jaettu kattamaan Etelä-, Keski-, Koillis-, Länsi- ja Luoteis-Eurooppa, ja niiden toimistot sijaitsevat Madridissa, Münchenissa, Varsovassa, Leuvenissa ja Readingissa. CLC:t ovat juridisesti itsenäisiä organisaatioita.

EIT Food järjestää vuosittain jäsenille tarkoitettuja hakuja toimintasuunnitelman rakentamiseksi. EU-rahoitus muodostaa vain osan hankkeiden rahoituksesta, ja partnereiden oma työ muodostaa suuren osan toiminnan kokonaisvolyymista. Järjestelmän osaksi on perustettu myös investointirahasto, joka tukee alkavien yritysten kehitystä. Start-up-yritysten toivotaan osallistuvan aktiivisesti projektityöhön yhdessä muiden partnereiden kanssa.

EIT Food Suomessa

VTT Oy, Helsingin yliopisto ja Valio Oy ovat EIT Foodin perustajajäseniä ja osallistuivat aktiivisesti toiminnan suunnitteluun jo hakemusvaiheessa. Ne kuuluvat CLC Koillis-Europpaan, jonka johtaja on puolalainen, aiemmin Varsovan yliopistossa professorina toiminut Krzysztof Klincewicz. Tutkimusprofessori Kaisa Poutanen VTT:lta on tämän CLC:n hallituksen puheenjohtaja.

Suomesta on mukana kaksi kasvuyritystä (EIT Food ”Rising Food Stars): elintarvikejätteen vähentämiseen tähtäävä Foller ja viljan koostumuksen pikamittauksiin keskittyvä GrainSense. Lisäksi verkostopartnereiksi on alkuvaiheessa pyydetty Elintarviketeollisuusliitto, Elintarviketurvallisuusvirasto, FoodWest Oy, Heureka, Into Seinäjoki, Suomen kuluttajaliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Package Testing & Research Ltd.

Suomalaiset ovat mukana useissa ensi vuonna alkavissa EIT:n hankkeissa. Lisäksi parhaillaan suunnitellaan muita aktiviteetteja, joita paikallinen yhteistoimintakeskus (CLC) järjestää Suomessa. EIT Food -periaatteisiin kuuluu toiminnan vahva jalkauttaminen paikallisesti.

EU panostaa elintarvikealaan

On tärkeää, että elintarvikeala sai oman KIC:n kuudentena toimialana, johon EU panostaa tuntuvasti. EIT-hankkeilla on iso merkitys, kun EU:n seuraavia puiteohjelmia suunnitellaan ja työpapereita laaditaan.

EIT Foodin kautta suomalaiset toimijat pääsevät helposti verkostoitumaan keskeisten eurooppalaisten toimijoiden kanssa, ja hankkeiden rakentaminen on systemaattista ja pitkäjänteistä. Elintarvikealalla on globaalien haasteiden lisäksi paljon mahdollisuuksia kehittää esimerkiksi yksilöllistä ravitsemusta ja digitaalisia palveluja. Monialainen EIT Food -yhteistyö antaa tähän hyvän kasvupohjan.