Yritysvastuu on jo osa elintarvikeyritysten liiketoimintaa

Vastuullisuusraportointi tulee EU:ssa suurille yrityksille pakolliseksi.

Yritysvastuu integroidaan suurissa yrityksissä entistä tiiviimmin yrityksen liiketoimintaan, ja myös vastuullisuusraportointi on yleistynyt, kerrotaan yritysvastuuverkosto FIBSin Yritysvastuu 2021 -tutkimuksessa. Siinä on mukana 179 Suomen suurimpiin kuuluvaa yritystä.

Reilut 80 prosenttia yrityksistä arvioi vastuullisuudesta saatavan liiketoimintahyödyn olevan suurempi kuin sen varmistamiseen kuluvat resurssit.

– Vastuullisuustyön avulla tavoitellaan nyt entistä useammin lyhyen aikavälin numeerisesti mitattavia hyötyjä, kuten yrityksen osakkeen arvon ja myynnin kasvua, arvioi johtaja Helena Kekki FIBSistä.

Elintarvikealalla vastuullisuuden merkitys on tunnistettu, sanoo johtaja Helena Kekki FIBSistä. Kuva: FIBS

Tärkeää elintarvikeyrityksille

Yritysvastuu 2021 -kyselyyn vastasi hiukan yli kymmenen elintarvike- ja juomateollisuuden yritystä, joten alaan liittyviä tuloksia ei voi laajasti yleistää. Vastausten pohjalta voi Helena Kekin mukaan kuitenkin sanoa, että vastuullisuus on olennaisempaa elintarvikealan toimijoille kuin kaikille vastaajille keskimäärin. Alan yrityksistä 91 prosenttia näkee vastuullisuuden erittäin olennaiseksi tekijäksi yritykselle, kun kaikista yrityksistä 78 prosenttia on tätä mieltä.

Maineen ja brändin rakentaminen on kyselyyn vastanneille yrityksille selvästi tärkein syy panostaa vastuullisuuteen. Elintarvikealan toimijat näkevät brändin ja maineen muihin vastaajiin verrattuna vielä merkittävämmäksi liiketoimintahyödyksi.

Alan yritykset nimeävät kestävän kulutuksen tukemisen ja kuluttajavalistuksen tärkeäksi keinoksi edistää yritysvastuuta. Kekki muistuttaa, että ympäristöjalanjäljen näkökulmasta kuluttajien elintarvikkeisiin liittyvät päätökset ovat tärkeitä. Sitran Kestävä arki -hankkeen mukaan keskivertokuluttajan hiilijalanjäljestä kolme neljännestä aiheutuu elintarvikkeista, asumisesta ja liikkumisesta.

Myös vastuullisuustyön raportointiin on panostettu elintarvikealalla hieman useammin kuin yrityksissä keskimäärin. Vastuullisuusraportin oli tehnyt 82 prosenttia alan yrityksistä, mutta 75 prosenttia kaikista tutkimuksen yrityksistä.

Maine on yrityksille tärkeä motivaatio vastuullisuustyöhön. Lisätietoja tutkimuksesta: fibsry.fi/yritysvastuu-2021. Lähde: FIBS

Raportointi sitouttaa

– Vastuullisuusraportti on hyvä väline vastuullisuuden integroinnissa ja johdon sitouttamisessa. Se on myös vahva viestinnällinen väline, kuvailee FIBSin yritysvastuuasiantuntija Miira Kokkonen.

Kohderyhmiä on useita: sijoittajat, kuluttajat, päättäjät, media, henkilöstö, alihankkijat ja muut sidosryhmät. Vastuullisuutta painottava ESG-sijoittaminen (Environmental, Social, Governance) on Kokkosen mukaan kasvussa. Myös pankit tarkastelevat luotonannossa vastuullisuusriskejä.

Eri yritysten vastuullisuusraporteissa painotetaan toimialasta ja sidosryhmistä riippuen erilaisia asioita. Vastuullisuustietojen esittämiseen ei ole tarkkaa lainsäädäntöä, mutta GRI-raportointi (Global Reporting Initiative) on laajalle levinnyt tapa raportoida vastuullisuusasioita.

Suunta on nyt kohti tarkempaa raportoinnin sääntelyä, kun uusi kestävyysraportoinnin standardi astuu voimaan tilikaudesta 2023 alkaen.

Raportit heijastavat yritysten vastuullisuushaasteiden eroja. Esimerkiksi Valion vuoden 2021 vastuullisuusraportin tavoitteissa näkyvät alkutuotantoon ja kiertotalouteen liittyvät kysymykset, kun taas Olvin painopistealueiksi on määritelty vastuullinen arvoketju, paras työpaikka, arvonluonti sidosryhmille ja kuluttajaviestintä.

Seuranta parantaa riskinhallintaa

Raportoinnin tulee olla osa vastuullisen liiketoiminnan suunnittelua ja toteutusta, Miira Kokkonen painottaa. Raportointi tuottaa lisäarvoa siten, että sen avulla voidaan integroida koko organisaatio vastuullisuustyöhön.

Olennaisuusanalyysi auttaa kohdistamaan resursseja ja toimintaa oikeisiin asioihin, ja sijoittajia ja sidosryhmiä ymmärtämään tehtyjä valintoja. Se auttaa myös viestimään yritykselle olennaisista asioista. Analyysissä selvitetään muun muassa kestävää kehitystä ja vastuullisuutta edistävät asiat ja oman toiminnan vaikutukset.

Esimerkiksi Olvi kuvaa vastuullisuusraportissaan, miten olennaisuusanalyysin kautta tunnistettiin yhtiön taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Prosessissa kuultiin yhtiön sidosryhmiä ja määriteltiin, mitä vastuullisuus merkitsee arvoketjun eri osissa.

Elintarvikealalla toiminnan vaikutukset ulottuvat alkutuotannosta kuluttajan pöytään. Monet vastuullisuuskysymykset liittyvät globaaleihin megatrendeihin, kuten ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen ja sosiaaliseen kestävyyteen.

– Vastuullisuuteen panostavat yritykset ovat paremmin selvillä riskeistä kuin ne yritykset, jotka eivät vastuullisuuskysymyksiä seuraa ja raportoi, Kokkonen muistuttaa.

Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti ja freelance-toimittaja.

EU tiukentaa suurten yritysten yritysvastuuta

Euroopan unioni valmistelee parhaillaan yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiiviä (CSRD, Corporate Sustainablility Reporting), joka laajentaa raportoinnin piiriin kuuluvien yritysten joukkoa ja määrittelee raportoitavat tiedot. Direktiivi ei koske listaamattomia pk-yrityksiä.

Kevään 2022 aikana julkaistaan raportointistandardit kommentointia varten. Direktiivin mukaisesti kestävyystiedot raportoidaan 1.1.2024 alkaen, eli tilinpäätöksen 2023 toimintakertomuksessa.

Direktiivi määrittää eurooppalaiset kestävyysraportoinnin standardit, joiden mukaan yritykset raportoivat yritysvastuusta, sekä EU:n taksonomia-asetuksen mukaisen raportoinnin.

Yksi direktiivin tuoma muutos on kestävyysraportoinnin varmennus. Varmennuksesta vastaa yrityksen tilintarkastaja. Varmennus voi olla yritykselle haaste, jos siitä ei ole aiemmin kokemusta. Kokkonen neuvookin yrityksiä tekemään koevarmennuksen.