Luontokadon pysäyttäminen on elämän suojelua 

BIODIFUL-hankkeessa tutkitaan luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa johtajuutta kulutusvalintojen, luontojalanjäljen, yritysten johtamisen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon näkökulmista. Ruokasektori on yksi hankkeen tutkimuskohteista.  

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemien romahtaminen ovat suurimpia ihmiskuntaa kohtaavia globaaleja uhkia tulevalla vuosikymmenellä ¹. Suomi on sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä ².  

Poliittiset sitoumukset perustuvat pitkälti vapaaehtoisuuteen eivätkä toistaiseksi ole olleet riittäviä kestävyyskriisin ratkaisemiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi ³. Yhteiskunnallisilla toimijoilla ja organisaatioilla, isoilla ja pienillä yrityksillä on merkittävä rooli muutoksen toteuttamisessa. 

Miten yrityksissä huomioidaan toiminnan luontovaikutukset? 

Moni suomalainenkin yritys julkaisee yritysvastuuraportin ⁴. Tavoitteista konkreettiseen toimintaan on kuitenkin vielä matkaa, ja tähän mennessä yritysten ympäristösitoumukset ovat keskittyneet pitkälti ilmastonmuutoksen torjumiseen, vaikka luonnon monimuotoisuuden häviäminen on yksi aikamme vakavimmista ympäristöhaasteista.  

Hankkeessa on tutkittu, miten yritykset raportoivat vaikutuksistaan luonnon monimuotoisuuteen ⁵. Kysyimme BIODIFUL-tutkijoilta, mitä hankkeessa on tähän mennessä opittu ja millaisia havaintoja tutkimus on tuonut esiin.  

Jyväskylän yliopiston Yritysten ympäristöjohtamisen apulaisprofessori Marileena Mäkelän mukaan raportointi on vielä varsin vähäistä. 

– Yleisesti raportoinnista puuttuvat selvät luonnon monimuotoisuustavoitteet eikä luontovaikutuksia ei raportoida määrällisesti kuten esimerkiksi ilmastovaikutuksia. Toisaalta haastattelujen perusteella yrityksissä halutaan kehittää toimintaa. Asian tärkeyteen on havahduttu, mutta konkreettisia työkaluja ei ole vielä otettu käyttöön, Mäkelä pohtii. 

Luontojalanjälkitiedolle on suuri kysyntä 

Luontohaittojen ymmärtäminen on oleellinen osa tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja mittaaminen on tärkeä ensimmäinen askel luontohaittojen ajureihin tarttumisessa.  

Hankkeessa on selvitetty suomalaisten ruuankulutuksen luontovaikutuksia elinkaariarvioinnin avulla. Menetelmässä jäljitetään eri elintarvikkeiden luonnon monimuotoisuusvaikutuksia muun muassa niiden alkuperämaan ja arvioidun maa-alan avulla. 

– Tällä hetkellä menetelmät pystyvät tuottamaan tietoa erityisesti elinkaaren aikaisista vaikutuksista globaaleihin sukupuuttoihin. Myös muita luonnon monimuotoisuuden mittareita kehitetään, ja tarkennuksia sekä täydennyksiä on tulossa myös nykyisiin laskentamalleihin, kertoo LUT-yliopiston Kestävyystutkimuksen professori Ville Uusitalo. 

Kahmimistaloudesta kohtuutalouteen 

BIODIFUL-hankkeen tavoite on luoda systeeminen, yhteiskunnallinen muutos yhteistyöverkoston kanssa. Hankkeessa muun muassa hahmotellaan yhdessä ruokasektorin keskeisten sidosryhmien kanssa sitä, millainen olisi sellainen tulevaisuuden ruokajärjestelmä, jossa luonnon monimuotoisuus voi kukoistaa. 

Luontokadon pysäyttäminen vaatii systeemistä muutosta, toteaa tutkijatohtori Irene Kuhmonen Jyväskylän yliopistosta.  

– Monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttäminen saattaa olla vaikeampi asia kuin vaikkapa ilmastonmuutoksen hillitseminen. Monimuotoisuuden hupeneminen kytkeytyy erottamattomasti vallitsevaan talousmalliin, joka perustuu siihen, että yksinkertaistettua luontoa on helppo kahmia kiihtyvällä tahdilla talouden prosesseihin. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen pitäisi integroida talousjärjestelmien toimintaan, se ei voi tapahtua pelkästään ”jossain muualla”.  

Entä miten kuluttajien keskuudessa termi ”luonnon monimuotoisuus” ymmärretään ja ovatko kuluttajat valmiita tekemään luontoystävällisiä ruokavalintoja, Jyväskylän yliopiston Markkinoinnin professori Outi Uusitalo? 

– Suomalaiset kuluttajat tunnistavat termin ja sen merkityksen melko hyvin, kyselytutkimuksessamme vain 12 prosenttia vastaajista ei tiennyt mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa. Kuluttajat eivät kuitenkaan näytä mieltävän luontokadon riskin yhteyttä päivittäisiin ruokavalintoihinsa. Kolmasosa tutkimukseemme vastanneista ilmoitti, että ei ole lainkaan vähentänyt, tai on vähentänyt hyvin harvoin, lihan ja maitotuotteiden kulutusta.     

Jokaisella on muutosvoimaa 

Luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi tarvitaan rohkeaa ja määrätietoista johtajuutta yhteiskunnan eri tasoilla ⁶. Mitä luonnon monimuotoisuutta kunnioittava johtajuus tarkoittaa ja miten tittelistä riippumatta meistä jokainen voisi omalla toiminnallaan edistää sitä? 

– Ensimmäinen askel on tiedostaa, että jokainen meistä on joko muutoksen tekijä tai sen hidastaja. Tämä vaatii vastuunottoa omasta tekemisestään ja samalla rohkeutta ottaa muutoksentekijän roolia. Luonnon monimuotoisuustyössä jokainen voi kehittää luontosuhdettaan. Arjen tekona vegaani- ja kasvisruokavalion suosiminen on hyvä lähtökohta. Hidastamalla tahtia annat aivoillesi ja kehollesi tilaa kehittää uutta. Ole armollinen itsellesi, kestävyysjohtajuuden matka on elämänmittainen. Jokainen askel ratkaisee, rohkaisee Johtamisen ja organisoinnin professori Satu Teerikangas Turun kauppakorkeakoulusta. 

Luonnon monimuotoisuus tai biodiversiteetti voi tuntua käsitteenä hankalalta ja vaarana on, että ennen kuin käsite on vakiintunut yhteiskunnallisessa keskustelussa, siitä tulee muotitermi, johon voi ympätä kaikenlaista. Hanke haluaa toimia aktiivisesti yhdessä elinkeinoelämän kanssa ja tuoda tutkittua tietoa käytettäväksi. 

Tiedon jalkauttamista tehdään laajasti erilaisissa tilaisuuksissa. Parhaillaan hankkeessa järjestetään ruokajärjestelmän tulevaisuutta luotaavia visiotyöpajoja yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa. Lisäksi hankkeella on esimerkiksi Spotifyssä Luonto katoo! -niminen podcast, jossa pohditaan, miksi luonto katoaa ja mitä sille on tehtävissä. 

BIODIFUL on Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama monitieteinen hanke, joka tutkii ja kehittää luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa johtajuutta yksilön, yritysten ja yhteiskunnan tasoilla. Hankkeessa on mukana yli 40 tutkijaa neljästä tutkimuslaitoksesta (UTU, LUT, JYU, LUKE) ja yli 70 verkostokumppania (yrityksiä, järjestöjä, kuntia ja aktivisteja). BIODIFUL on osa STN:n BIOD-ohjelmaa (2021-2027). 

Lähteet: 

1 World Economic Forum. 2024. The Global Risks Report 2024. 19th edition. World Economic Forum, Geneva. 

2 Euroopan komissio 2020. Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia: Luonto takaisin osaksi elämäämme (COM(2020) 380 final/2). https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52020DC0380R(01)&from=EN 

3 Kotiaho, J. S., Bäck, J., Herzon, I., Häyrynen, S., Jokimäki, J., Kallio, K. P., Kulmala, L., Laine, I., Lehikoinen, A., Nieminen, T.M., Oksanen, E., Onkila, T., Pappila, M., Silfverberg, O., Sinkkonen, A., Sääksjärvi, I. & Kangas, J. 2023. Suomen luonnon tila ja tulevaisuus – toimenpidekuilun  

analyysi ja ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi. Suomen Luontopaneelin julkaisuja 4A/2023 

4 FIBS Yritysvastuu 2023 -tutkimus. https://fibsry.fi/uutishuone/tutkimukset/yritysvastuu-2023/ 

5 Lehtovaara, K. 2024. “There is no business on a dead planet” – How and why Finnish food companies engage in biodiversity management and reporting? Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202409165952  

6 Biodiful politiikkasuositus 1. Helmikuu 2024. https://biodiful.fi/wp-content/uploads/2024/02/BIODIFUL-politiikkasuositus-turvallisuus-2024.pdf