Talousluvuista apua valvonnan kohdentamiseen

Valtaosa elintarvikealan toimijoista noudattaa elintarvikesäädöksiä ja korjaa mahdolliset valvonnassa esiin tulevat puutteet. Tutkimusten mukaan osa elintarvikealan toimijoista kuitenkin rikkoo elintarvikelainsäädäntöä toistuvasti. Näiden toimijoiden lainsäädännön noudattamisen tasoa on parannettava, jotta elintarviketurvallisuusriskejä voidaan pienentää. Yksi keino on valvonnan parempi kohdentaminen.

Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan liha-, kala- ja maitoalan hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen (laitosten) taloudellisen tilanteen yhteyttä elintarvikevalvonnan tarkastusten tuloksiin. Tutkimuksen aineisto on koodattu tunnistamattomaksi ja jaettu kahteen luokkaan sen perusteella, onko Oiva-tarkastuksissa vuosina 2016-2020 esiintynyt elintarvikelainsäädännön vastaisuuksia (C- tai D-arvosanoja) vähintään kahtena vuotena (tapausryhmä) vai onko kyseisiä arvosanoja esiintynyt vain yhtenä vuotena tai ei ollenkaan (kontrolliryhmä). Oiva-tarkastustulosten lisäksi tutkimuksessa käytetään julkisia laitosten tilinpäätöstietoja.

Tapaus- ja kontrolliryhmien talous- ja valvontatietoja on vertailtu tilastotieteellisin menetelmin. Laitosten kannattavuutta kuvaava käyttökate ja maksuvalmiutta kuvaava current ratio ovat tutkimuksen perusteella käyttökelpoisimmat luvut kuvaamaan valvontatulosten ja talouden yhteyttä. Lisäksi tutkittiin vakavaraisuutta kuvaavaa varojen suhdetta velkoihin.

Tulosten mukaan käyttökatteen parantuessa myös todennäköisyys noudattaa lakia paranee. Heikosti kannattavat yritykset ovat todennäköisemmin tapausryhmässä (C- tai D-arvosanoja vähintään kahtena vuotena) ja hyvin kannattavat todennäköisemmin verrokkiryhmässä.

Tapausryhmää tarkasteltaessa havaittiin, että current ration kasvaessa todennäköisyys saada kyseisenä vuonna C- tai D-arvosana Oiva-tarkastuksessa pieneni merkitsevästi. Mitä parempi maksuvalmius on, sitä todennäköisempää on, ettei tapauksiin kuuluvalla laitoksella kyseisenä vuonna ole C- tai D-arvosanoja.

Valvojille taloustietoa

Kun varat kasvavat suhteessa velkoihin, laitoksilla oli suurempi todennäköisyys kuulua tapausryhmään. Tulos on tilastollisesti merkitsevä vain heikoimman ja toiseksi heikoimman neljänneksen välillä. Tulos saattaa johtua siitä, että taloudellisesti ja Oiva-arvioinneissa hyvin menestyvät yritykset ovat investoineet vierasta pääomaa käyttäen, jolloin varojen ja velan suhde ei onnistunut erottelemaan tapauksia ja verrokkeja kuten muut talousluvut.

Yritysten talouden tunnuslukuja voi tutkimustulostemme perusteella käyttää uutena keinona elintarvikevalvonnan entistä tarkemmassa kohdentamisessa. Mikäli kunnallisilla elintarvikevalvojilla olisi alueensa yritysten taloutta kuvaavat tunnusluvut helppokäyttöisessä muodossa, olisi mahdollista tunnistaa laitoksia, joilla on keskimääräistä suurempi riski epäkohtien esiintymiselle.

Nämä laitokset voisi huomioida valvontasuunnitelmassa. Valvoja voisi neuvoa toimijaa tai puuttua tilanteeseen nykyistä aikaisemmin. Valvontatarkastusten suunnittelussa tarvitaan yhä sekä uusia että tuttuja keinoja on lisäksi edelleen tarvetta tutuille keinoille, kuten riskiluokitusta laitoksen toimintatyypin ja koon mukaan sekä aiempien tarkastustulosten huomioon ottamista.

Tutkimus on osa Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistä hanketta Elintarviketurvallisuutta toistuvasti vaarantavien toimijoiden valvonta: riskiperusteisen valvonnan kehittäminen (RISKIVALVONTA), jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera. Hanke jatkuu vuoteen 2024 asti.