Ilmastopaneelin raportti: Ilmastotehokas maatalous vähentää päästöjä, vastaa ruuan kysynnän muutoksiin ja lisää kriisinkestävyyttä

Suomen ilmastopaneelin tuore raportti käsittelee askeleita kohti ilmastotehokasta maataloutta Suomessa. Ruoantuotannon päästöjen vähentämiseen on useita vaikuttavia keinoja, jotka huomioivat omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen.

Ilmastotehokas maatalous on kestävää ruoantuotantoa, joka aiheuttaa merkittävästi vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä heikentämättä omavaraisuutta. Suomen ilmastopaneelin tänään julkaistu raportti tarjoaa päättäjille keinoja, joilla tarvittava systeeminen muutos on mahdollista saada aikaan.

Seitsemän suositusta ruoantuotannon kehittämiseksi

Kotimaisen maataloustuotannon täytyy lähitulevaisuudessa vastata kasvavaan kasvipohjaisen ruoan kysyntään, vähentää viljelysmaan ja kotieläintuotannon päästöjä, toimia aiempaa pienemmällä määrällä ulkomaisia lannoitteita ja polttoaineita ja sopeutua nykyistä paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

– Olennaista ilmastotehokkuudessa on löytää ja hyödyntää synergioita ilmastonmuutoksen hillinnän, siihen sopeutumisen, tuottavuuden kasvun ja huoltovarmuuden välillä, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Heikki Lehtonen.

Suomen ilmastopaneeli suosittelee ruoantuotannon kehittämiseksi seuraavaa:

1. Ruokavalioita tulee ohjata kohti ravitsemussuosituksia.

2. Kasviproteiinien ja muiden kasvituotteiden tuotantoa ja käyttöä tulee lisätä sekä kotieläintuotantoa vastaavasti vähentää.

3. Ruokateollisuuden koko tuotantoketjun ilmastotoimien eteneminen tulee varmistaa.

4. Satoisuutta ja muuta tuottavuutta tulee parantaa, edistäen muun muassa hiiliviljelyä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.

5. Turvepeltojen päästöjä tulee vähentää laajasti.

6. Solumaataloutta tulee kehittää ja sen käyttöönottoa edistää.

7. Maatalouden fossiilisen energian käyttöä tulee vähentää.

Suositusten toteuttaminen vaatii maataloustukien uudelleensuuntaamista ja kannusteiden lisäämistä – yhteistyössä muun rahoituksen, ruokateollisuuden ohjelmien ja niihin osallistuvien viljelijöiden kanssa – sekä päästöjen hinnoittelua ja viljelijöiden pääsyä vapaaehtoisille hiili- ja luontoarvomarkkinoille. Päästöjen hinnoittelun tulee vaikuttaa maatilojen toimintaan. Tämä edellyttää olennaisesti

nykyistä enemmän resursseja maatilojen ilmastonmuutoksen hillintätoimiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, jotta viljelijöillä on mahdollisuus sopeutua muutoksiin ja hyödyntää mahdollisuuksia. Tässä tarvitaan viljelijöiden vertaistukea ja –verkostoja ja asiantuntijatukea toimien kustannusvaikuttavaan kohdentamiseen ja toteutukseen eri maatiloilla ja alueilla.

Ilmastotehokkaasta maataloudesta seuraa päästövähennysten ohella muitakin hyötyjä. Ravitsemussuositusten mukaiset kasvipainotteiset ruokavaliot edistävät kansanterveyttä. Riippumattomuus esimerkiksi ulkomailta tuotavista lannoitteista tai fossiilisista polttoaineista parantaa kriisinkestävyyttä. Maatalouden kehittyminen ilmastotehokkaaseen suuntaan tukee myös luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja vesiensuojelua.

Monitieteinen raportti tuo yhteen ja täydentää aiempia tutkimuksia

Ilmastopaneelin suositukset perustuvat synteesiraporttiin, jossa selvitetään Suomen mahdollisuuksia ilmastotehokkaaseen maataloustuotantoon.

Raportissa käsitellään muun muassa mahdollisuuksia siirtyä kohti ravitsemussuositusten mukaisia kasvipainotteisempia ruokavalioita ja kasvispainotteisen ruokavalion ravitsemuksellista riittävyyttä. Lisäksi luodaan katsaus ruokateollisuuden vastuullisuusohjelmiin ja päästövähennystoimissa edistymiseen.

Soluviljelyn kehitysnäkymiä arvioidaan aiempien selvitysten pohjalta. Peltomaiden päästövähennys- ja hiilensidontamahdollisuuksia analysoidaan erityisesti hiiliviljelyn ja turvepeltojen vettämisen näkökulmista.

Skenaariotyön avulla raportissa tarkastellaan erilaisia kehityspolkuja Suomen maataloudelle vuoteen 2055. Skenaarioanalyysi täydentää aiempia selvityksiä erityisesti ruokavaliomuutosten, tuottavuuden kehityksen, kysynnän ja politiikkaohjauksen muutosten sekä viennin mahdollisuuksien osalta.

– Toivomme, että tulokset jäsentävät ja yhdistävät olemassa olevaa tietopohjaa ja tuovat esille tutkimukseen perustuen visioita ja vaihtoehtoja maa- ja elintarviketalouden kehitykselle niin, että ilmastotoimissa edistytään vahvasti, Heikki Lehtonen sanoo.