Marjojen jalostusta pitää lisätä

Suomessa kerätään eniten kaupallisesti tärkeitä marjoja, eli puolukkaa, mustikkaa ja lakkaa. Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen kertoo, että puolukkaa kerätään kuitenkin eniten.

− Puolukkaa saadaan metsistä vuosittain kolmesta yhteentoista miljoonaa kiloa, tosin vuosi 2018 oli puolukan osalta todella heikko ja kaupallinen keruu jäi noin kahteen miljoonaan kiloon.

Mustikkaa kerättiin viime vuonna lähes kuusi miljoonaa kiloa kaupalliseen käyttöön. Lakan osuus on näitä keruumääriä selvästi pienempi, ja vaihtelee 100 000 ja 250 000 kilon välillä. Viime vuonna lakkoja kerättiin vain 73 000 kiloa.

On hyvä erottaa toisistaan kaupallinen kerääminen, suoramyynti ja kotitarvepoiminta. Edellä mainituissa luvuissa ei ole mukana suoramyyntiä eikä kotiin poimittuja marjoja.

− Kotitarvepoiminnan arvioidaan olevan lähes kolme kertaa kaupallista keruuta suurempaa.

Kaikki metsään

Partanen arvioi, että huononakin satovuonna luonnonmarjoja kypsyy noin sata kiloa jokaista suomalaista kohti. Valtaosa marjoista jää keräämättä, jopa yli 90 prosenttia. Joka toinen suomalainen marjastaa, mutta yhä useampi vain omiin tarpeisiin.

− Suomalaisia pitäisi saada innostettua keräämään marjoja myös kaupalliseen käyttöön. Emme voi pitkällä tähtäimellä laskea sen varaan, että saamme tänne ulkomaalaisia poimijoita. Voimme yhteistuumin ja -voimin saada marjoista hyvinvointia koko kansalle.

Partanen viittaa toisaalta marjastuksen tuomiin sivutuloihin, mutta eritoten keruun ja käytön hyvinvointivaikutuksiin.

Vuonna 2019 Thaimaasta tuli marjayritysten kutsumina viisumeilla 2 500 poimijaa. Ilman viisumia tulevista poimijoista ei ole tarkkoja tilastoja.

Marjoja on alettu yhdistellä ilahduttavasti eri raaka-aineisiin ja tuotteisiin. Ne lisäävät houkuttelevuutta esimerkiksi smoothieissa, puuro- ja muroseoksissa ja etenkin juoma-alalla.

Harmillisen suuri osuus marjoista menee kuitenkin vientiin jalostamattomana. Partasen mielestä marjojen jalostusastetta pitäisi ehdottomasti saada nostettua.

− Tähän olisi tarpeen sijoittaa julkista riskirahaa, sillä yritysten resurssit ovat rajallisia ja marjabisnes on riskialtista satovaihteluineen ja talteenottohaasteineen.

Läheltä Lapista

AapaLappi-osuuskunta on toiminut Kemijärvellä vuodesta 2013 alkaen. Yritys valmistaa paikallisista luonnontuotteista elintarvikkeita, muun muassa juomia, rouheita, suoloja, siirappeja ja hilloja. Osakas Eija Koponen kertoo, että pohjalla oli ensimmäinen paikkakunnalla järjestetty luonnonvaratuottaja-koulutus.

− Mietimme kurssilaisten kanssa, että olisi mukavaa tehdä jotain, mutta emme halunneet perustaa yksittäisiä yrityksiä. Osuuskunta tuntui hyvältä vaihtoehdolta.

Toinen osakas Eeva Liisa Soppela kertoo, että kaikkiaan yrittäjiä on mukana osuuskunnassa kahdeksan.

− Nuoremmille osakkaille on tullut perhettä ja elämäntilanne on muuttunut, joten tällä hetkellä lähinnä minä ja Eija vedämme toimintaa, Soppela selvittää.

Väkeä ei ole riittävästi marjojen, yrttien ja muiden luonnontuotteiden keruuporukaksi.

− Meillä pitäisi olla vielä parempi keruuverkosto. Tällä hetkellä viisi ihmistä kerää kaikki käyttämämme ainesosat. Marjoja saamme tarvittaessa myös toiselta osuuskunnalta sekä paikalliselta kauppiaalta, Soppela sanoo.

Kaikkiaan AapaLappi käyttää noin kolmesataa kiloa marjoja vuosittain. Eija Koponen lisää, että heillä on periaatteena maksaa riittävästi tehdystä keruutyöstä.

− Siitä mitä keruutamme, maksamme vähintään päivän hinnan mukaan, joskus ylikin. Tällä varmistamme, että saamme puhtaita ja laadukkaita raaka-aineita.

Yrittäjät kertovat, että satovaihtelut vaikuttavat raaka-aineiden saatavuuteen.

− Kolmisen sataa kiloa marjoja kuitenkin saa aina jostain. Jos ei itse saa kerättyä, niin sitten välikäsien kautta. Satovaihtelut vaikuttavat lähinnä tuotannon kannattavuuteen, Eeva Liisa Soppela kertoo.

Puolukkaa olkaa hyvä

Juhlapuolukka-juoma oli ensimmäinen tuote. Se on ruusujuurella maustettua kuohujuomaa, joka maistuu vahvasti puolukalta. Hapokkuus ja makeus on hyvässä tasapainossa.

Ensin marjat kylmäpuristetaan, minkä jälkeen tehdään siivilöinti. Neste pastöroidaan ja lopuksi maustetaan ruusujuurella, sokerilla ja sitruunahapolla. Pullotuksen yhteydessä mäskiin lisätään vettä ja hiilihappoa.

Soppela kommentoi, että juomien teossa on hyvä olla enemmän kuin kaksi ihmistä.

− Kolmella ihmisellä pullotuksen saa tehtyä kahdessa päivässä, kahdella ihmisellä menee kauemmin. Käymme pullottamassa juomat ammattikoululla lyhyen matkan päässä. Mäskin siirto on joka kerta aikamoinen operaatio, Soppela luonnehtii.

Kerrallaan syntyy 400−500 pullon erä eli noin 250 litraa juomaa. Juhlapuolukkaa valmistuu noin kolme erää vuodessa, minkä lisäksi pullotetaan Juhlamustikka-juomaa.

Puolukkajuoman raaka-aineet muodostavat noin yhdeksän prosenttia tuotteen hinnasta. Pakkaamiseen menee noin 30 prosenttia hinnasta, ja loppu kuluu tilavuokriin ja työhön.

AapaLappi toimii kaupungin vuokratiloissa. Eija Koponen kertoo, että tilat ovat hyvät.

− Pitää kiittää Kemijärven kaupungin kehitysyksikköä, joka on ollut tukemassa meitä yrittäjinä. Yksikkö investoi laitteisiin niin, että meillä on hyvät toimintaedellytykset myös jatkossa.

Tuotantotiloista löytyvät muun muassa tuorepuristin, yleiskone, kuivuri ja vakumointilaite, ja pihalla on käytössä sekä pakastekontti että kuivurikontti, kullanarvoinen lisä luonnontuotteita hyödyntävälle yritykselle. Yritystoiminnan laajenemisen esteenä on lähinnä työntekijöiden puute.

− Pitää olla täysipäiväisiä tekijöitä, ennen kuin uskallamme lähteä lisäämään markkinointia. Tuotteista menestyminen ei varmasti ole kiinni, ostajia löytyy kyllä, Eija Koponen toteaa.

Kirjoittaja on toimittaja.