
Kuluttajat hankkivat laadukkaita raaka-aineita suoraan tuottajilta
REKO-toimintamallin merkitys lähiruuan myyntikanavana säilyy tai jopa kasvaa tulevaisuudessa, mutta kasvu edellyttää toimintamallin ja tuottajien toiminnan kehittämistä.
Syksyllä 2018 REKO-lähiruokaryhmä Oulun tuottajille ja kuluttajille suunnatulla kyselytutkimuksella kartoitettiin muun muassa myytävien tuotteiden jalostusasteen kehitystä sekä toimintamallin tulevaisuudennäkymiä ja kehitystarpeita. Tuottajakyselyyn saatiin 12 vastausta ja kuluttajakyselyyn 78 vastausta.
Tuottajakyselyn tulokset antoivat viitteitä siitä, että raaka-aineiden osuus kokonaismyynnistä on laskussa. Kyselyyn vastanneista tuottajista yli puolet myy tällä hetkellä tuotannostaan 80 prosenttia tai enemmän raaka-aineena. Suurin osa raaka-ainemyynnin vähentämistä suunnittelevista tuottajista (n=7/12) on lisäämässä valmiiden jalosteiden tarjontaa. Lisäksi pieni osa tuottajista ilmoitti lisäävänsä välituotteiden ja lopputuotteiden myyntiä. Ainoastaan yksi tuottaja ilmoitti aikovansa kasvattaa raaka-ainemyynnin osuutta välituotteen kustannuksella seuraavan viiden vuoden aikana. Jalostusasteen nostolla tuottajat hakevat myyntitulojen kasvua ja parempaa kannattavuutta.
Samaan aikaan, kun tuottajat suunnittelevat jalostusasteen nostoa, kuluttajista 87 prosenttia ennakoi kasvattavansa raaka-aineiden osuutta elintarvikeostoksistaan. Tärkeimpiä kuluttajien ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä olivat kotimaisuus, turvallisuus, alkuperän jäljitettävyys ja prosessoimattomuus.

Näissäkin vastauksissa korostuivat laadukkaita raaka-aineita suosivat kuluttajatrendit. Myös aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että lähiruokaan sitoutuneiden kuluttajien tärkeimpiä arvoja ovat ruuan laatu, tuotantoketjun läpinäkyvyys sekä sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Lähiruokaan sitoutuneet kuluttajat ovat myös valmiita näkemään vaivaa saadakseen arvomaailmaansa vastaavaa ruokaa.
Lähiruokaryhmien käyttö kasvaa
Sekä tuottajat että kuluttajat ennakoivat lisäävänsä REKO-lähiruokaryhmien käyttöä tulevaisuudessa. Tuottajien ilmoittamia syitä REKOssa myymiseen olivat tuotteen ja yrityksen tarinan välittyminen kuluttajalle, näkyvyyden hankkiminen yritykselle (osana markkinointia) sekä REKO-myynnin vaivattomuus sekä siitä saatava parempi kate.
Pienille tuottajille REKO sekä muu suoramyynti ja lyhyet jakeluketjut ovat väylä aloittaa myynti pienillä tuotantoerillä. Ne myös mahdollistavat erilaisten kokeiluerien ja tuotevariaatioiden menekin testaamisen ja vapaamman hinnoittelun. Toisaalta oma suoramyynti ja lyhyet jakeluketjut edellyttävät tuottajalta markkinointi- ja myyntiosaamista, koska yrittäjä vastaa itse kuluttajien löytämisestä.
Kyselyn mukaan kuluttajat haluavat lisätä ostosten tekemistä myös torilta ja suoraan tiloilta. Tämä on looginen tulos: pääsääntöisesti raaka-aineena tai vähän prosessoituna myytävän lähiruuan kuluttajat arvostavat mahdollisuutta varmistaa tuotteen alkuperä suoraan tuottajalta. Lähiruokatarjontaan kuluttajat toivoivat enemmän kasviksia sekä tuoretta kalaa ja lihaa.
Sekä tuottaja- että kuluttajakyselyiden vastausten ja muiden aiheeseen liittyvien tutkimusten perusteella REKO-toimintamallin merkitys lähiruuan myyntikanavana tulee säilymään tai jopa kasvamaan tulevaisuudessa. Kasvu edellyttää kuitenkin toimintamallin ja tuottajien toiminnan kehittämistä, jotta lähiruokaa suosivien kuluttajatrendien tarjoama potentiaali saadaan konkretisoitumaan myynniksi.
Tuottajien ja kuluttajien vastauksissa tärkeimpinä REKO-lähiruokaryhmä Oulun kehitystarpeina nousivat esiin tuottajien myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä tuottajien välinen yhteistyö näillä osa-alueilla.
Toimintamallia pitää kehittää
Sekä tuottajien että kuluttajien mielestä REKO-toimintamallin tilausjärjestelmä tarvitsee jonkin verran kehittämistä. Nykyinen Facebook-ryhmässä toimiva järjestelmä, jossa kuluttajat ilmoittavat tilauksensa tuottajan myynti-ilmoituksen alle, ei ole kaikilta osin toimiva. Kuluttajilla on hankaluuksia huomata kaikki myynti-ilmoitukset, ja useita tilauksia tekevät kuluttajat eivät näe tilauksiaan kootusti yhdestä paikasta. Tähän voisi auttaa Rekorder-verkkopalvelu, joka tarjoaa tuottajille ja kuluttajille ilmaisen lomakkeen tilausten hallintaan.
Omia koulutus- ja tukipalvelutarpeita arvioidessaan tuottajat nostivat tarpeellisimmiksi myynti- ja markkinointiosaamisen. Jonkin verran tarvetta ilmeni myös vienti- ja tuotekehitysosaamisessa. Yleisellä tasolla tuottajien koulutus- ja tukipalvelutarpeet vaikuttivat aika vähäisiltä.
Kiinnostavimmiksi yhteistyömuodoiksi muiden yrittäjien kanssa tuottajat mielsivät yhteisen myyntikanavan ja yhteismarkkinoinnin. Myös logistiikkatoimintojen yhdistäminen esitettiin kiinnostavana. Logistiikan yhdistäminen helpottaisi tuottajien osallistumista useampaan REKO-jakoon, kun tuotteet matkaavat paikalle toisen tuottajan kyydissä.
Suomessa 163 REKO-lähiruokaryhmää
Suomessa on toiminut vuodesta 2013 saakka paikallisten ruuantuottajien ja kuluttajien kohtaamiseen perustuvia REKO-lähiruokaryhmiä. Niissä tuottajat ja kuluttajat käyvät kauppaa Facebook-ryhmissä ilmoitettavissa jakotilaisuuksissa.
REKO tulee ruotsin kielen sanoista Rejäl konsumtion eli reilua kuluttamista. Toiminnan kasvu on ollut pitkälle kuluttajalähtöistä ja hyvin nopeaa.
REKO tarjoaa kuluttajille kanavan hankkia elintarvikkeita suoraan tuottajilta ja tuottajille mahdollisuuden parempaan tuottoon välikäsien jäädessä pois toimitusketjusta. Tällä hetkellä Suomessa toimii kaikkiaan 163 REKO-lähiruokaryhmää.
Suosittelemme artikkelia

Kestävä kalanrehupelletti valmistuu monipuolisista raaka-aineista

Tulevaa polttoainetta

Ruskeaa kultaa

Uusista raaka-aineista uuselintarvikkeita

Kuluttaja haluaa tietoa liha- ja maitotuotteistaan helpossa muodossa
