Ruokapakkausten kestävyys – vihreät viestit ja väriaineet 

Vihreä väri pakkauksissa viestii kuluttajille tuotteen ekologisuudesta. Kuluttajat kuitenkin pohtivat monipuolisemmin kestävyysviestejä. Värin materiaaliset ominaisuudet, kuten värin määrä pakkauksessa on vihje kuluttajalle.

Ruuan hankkiminen ja syöminen tuottavat pakkausjätettä ja jossain määrin aina myös ruokahävikkiä. Kuluttajat tunnistavat ruokapakkaukset värien, materiaalien (mm. muovi, pahvi), koon ja brändin mukaan. Etenkin brändien tunnistettavia värejä pidetään keskeisenä tapana sitouttaa kuluttaja tuotteeseen. Fazerin sininen suklaa tai Elovena-tuotteiden pakkaukset tunnistetaan helposti, ja kuluttaja voi myös visualisoida mielessään pakkaukset niitä näkemättä.  

Tutkimukset osoittavat, että pakkausvärit ovat tärkeitä kuluttajille. Kauppaympäristössä kuluttajat etsivät ja hankkivat tuotteita pakkauksen visuaalisen ilmeen perusteella. Vihreää väriä pidetään ja käytetään pakkauksissa kestävyyden symbolina1. Kuluttajat kokevat myös niin sanotut maan värit (earth colors, beige, ruskea) ympäristöystävällisinä pakkausväreinä2

Kestämättömät öljypohjaiset värit  

Väriaineet valmistetaan raakaöljystä petrokemiallisesti. Käytössä olevat pakkausvärit ovat pääosin synteettisiä, ja niiden valmistus tuottaa kasvihuonekaasuja ja haitallisia kemikaaleja. Synteettistä sinistä väriainetta käytetään laajalti elintarviketeollisuudessa huolimatta sen kielteisistä vaikutuksista ihmisen terveydelle3. Varsinaisissa ruokatuotteissa luonnonväriaineita käytetään yhä enemmän, mutta ruokapakkauksissa synteettiset väriaineet ovat yhä vallitsevia.  

Kuluttajat eivät ole tietoisia värien ympäristö- ja ilmastovaikutuksista. Kuluttajat osaavat kuitenkin nimetä luonnonvärien lähteitä, kuten sipuli, punajuuri ja kurkuma. Myös käsityöläisyys ja perinteet liitetään usein luonnonväreihin. Synteettiset väriaineet puolestaan yhdistetään kemianteollisuuteen ja myrkyllisyyteen sekä värien voimakkuuteen, kirkkauteen ja keinotekoisuuteen. 

Ympäristövastuullisuutta viestivän vihreän värin rinnalla kuluttajat arvioivat ruokapakkauksen ekologisuutta myös värin materiaalisten ominaisuuksien perusteella. Kuluttaja pohtii: ”Semmoinen vaikka läpinäkyvä pakkaus, niin se ei haittaa, vaan se on ennemmin minulle ehkä semmoinen myyntivaltti. Mutta oletan, että värit … ovat niitä synteettisiä värejä.” Toisin sanoen: mitä vähemmän pakkauksessa on käytetty väriainetta, sitä ekologisempana kuluttajat sen kokevat. Myös kartonki materiaalina viestii ekologisuutta, etenkin jos siinä on käytetty vain vähän tai ei lainkaan painovärejä (esim. kananmunapakkaus). 

Ruokavärien tulevaisuus  

Öljypohjainen fossiilitalous on väistymässä, mikä merkitsee muutoksia värien teolliselle käytölle ruuassa ja ruokapakkauksissa. Synteettinen värimaailma on korvautumassa luonnonväreillä ja synteettisen biologian tuomilla uusilla ratkaisuilla, kuten mikrobeista ja sienistä saatavilla väriaineilla. Myös elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, kuten sipulin ja punajuuren kuoria voitaisiin jatkojalostaa väriaineiksi kulutustuotteisiin (mm. tekstiilit) kompostoinnin sijaan. 

Biovärit – väripaletti biopohjaisille väriaineille ja pigmenteille (2019–2025) on tutkimuskonsortio, jossa kehitetään uusia menetelmiä bioväriaineiden tuotantoon ja käyttöön. biocolour.fi 

Viitteet: 

1 Magnier ym. 2017. How do packaging material, colour and environmental claim influence package, brand and product evaluations? Packag. Technol. Sci. 30, 735–751. 

2 Scott ym. 2014. Consumer understanding, perceptions and behaviours with regard to environmentally friendly packaging in a developing nation. Int J Consum Stud. 38(6), 642–649. 

3 Landim Neves ym. 2021. Natural blue food colorants: Consumer acceptance, current alternatives, trends, challenges, and future strategies. Trends Food Sci Technol. 112, 163–173.