Joukkorahoitusmarkkinat tuplaantuvat vuosittain

Hän muistuttaa, että maailmanlaajuisesti joukkorahoitusmarkkinat olivat 35 miljardia dollaria vuonna 2015, ja ne ovat noin tuplaantuneet vuosittain. Suomessa joukkorahoitus oli samana vuonna valtiovarainministeriön mukaan 84 miljoonaa euroa, Euroopassa kuusi miljardia. Pääosa tästä on yritysrahoitusta, joko lainoja tai osakesijoittamista.

Isoimmat summat kerätään sijoituspohjaisissa joukkorahoituskampanjoissa, jotka alkavat olla yhtä merkittäviä riskirahan hankintakeinoja yrityksille kuin vakiintuneempi sijoittaminen. Suurelle yleisölle joukkorahoitus tarkoittaa kuitenkin ennen kaikkea vastikepohjaista joukkorahoitusta, jossa ei ole kyse sijoittamisesta, vaan uusien hankkeiden ja tuotteiden yhteisestä rahoittamisesta. Vuonna 2013 lanseerattu Mesenaatti.me on Suomen suurin vastikepohjainen joukkorahoituspalvelu.

− Mesenaatti perustettiin vastaamaan uuteen aikakauteen, digitaaliseen verkostoyhteiskuntaan. Siellä hyviä ideoita kehitetään orgaanisissa ryhmissä yli sektorirajojen. Halusimme, että kenellä tahansa on mahdollista päästä esiin, Pauliina Seppälä painottaa.

Mesenaattiin ovat tervetulleita kaikki hankkeet, kunhan ne on suunnattu yleisölle. Ihmisten yksityisiä hankkeita, vaikkapa kirurgisia leikkauksia tai opiskelukustannusten kattamisia, palveluun ei oteta. Sellaisiakin varten on maailmalla joukkorahoitusalustoja. Esimerkiksi yhdysvaltalainen GoFundMe on todella suosittu.

Globaalisti tunnetuimmat vastikepohjaiset joukkorahoitusalustat ovat yhdysvaltalaiset Kickstarter ja IndieGoGo. Myös niissä voi olla mitä tahansa projekteja pienistä taideprojekteista uusien teknologisten hittituotteiden ennakkomyyntiin. Päivittäin näillä alustoilla saattaa aloittaa 300 uutta joukkorahoituskampanjaa. Vuodessa esimerkiksi Kickstarterin kautta rahoitetaan hankkeita yli 600 miljoonalla dollarilla.

Merkityksellisiä keksintöjä ja tuotteita

Vastikepohjaisen joukkorahoituksen viehätys piilee siinä, että kuka tai mikä tahansa yksityishenkilö, ryhmä, yritys tai yhdistys voi hakea joukkorahoitusta oikeastaan mille tahansa idealleen ja kuka tahansa voi rahoittaa sitä. Mesenaatti.me -palvelussa on rahoitettu niin isoja museohankkeita kuin pienten taiteilijoiden teoksia. Summat vaihtelevat tuhannesta eurosta sataantuhanteen euroon.

− Määrällisesti eniten meillä on rahoitettu esikoislevyjä. Journalismi ja valokuvaus sekä erilaiset julkaisut ovat myös suosittuja. Mutta yhtä lailla on hyväntekeväisyyskampanjoita, uusia tuotteita ja yhteisöllisiä hankkeita. Myös urheilijat ovat hakeneet meiltä rahoitusta kisamatkoille, Pauliina Seppälä tarkentaa.

Vuonna 2013 perustetun Mesenaatin kautta on kerätty rahaa yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa.

− Nyrkkisääntönä voi sanoa, että projektit, joissa on joku vähän suurempi merkitys, onnistuvat parhaiten. Tärkeää on myös rahoituskampanjan intensiivinen markkinointi, Seppälä sanoo.

Elintarvikealalta suosittuja joukkorahoituskampanjan kohteita ovat olleet erilaiset panimot ja ravintolat.

− Meillä on ollut esimerkiksi gluteenittoman kahvilan sekä hävikkiruokaravintolan kampanjat. Molemmat menivät hyvin. Toki joukkorahoituksella kerättiin vain osa rahoitusta, ja osittain kyse oli markkinoinnista, Seppälä toteaa.

Hänen mielestään joukkorahoituskampanjat ovat todella hyviä tapoja testata uutta konseptia tai ideaa, ja saada ihmisiä sitoutumaan siihen jo etukäteen.

Alusta tämän päivän tarpeisiin

Mesenaatin perustajat Pauliina Seppälä, Marko Tanninen ja Tanja Jänicke halusivat joukkorahoitusalustan vastaamaan uudenlaista, verkostomaista yhteiskuntaa, jossa ideoita voi syntyä verkostoissa nopeasti usein yli sektori- ja organisaatiorajojen.

− Kun idea syntyy, olemassa olevat rahoitusmekanismit ovat usein liian hitaita ja jäykkiä. Joukkorahoituskampanjan saa pystyyn päivässä, Seppälä tähdentää.

Hän toivoo, että joukkorahoitus olisi yhä enemmän toiminnan solmukohta, jossa erilaiset tahot ja rahat kohtaisivat ja mahdollistaisivat yhdessä uutta taloutta ja kulttuuria.

− Meillä on kehitteillä niin kutsuttuja hybridirahoitustyökaluja, jotka näyttävät, mistä kaikkialta rahaa tulee. Idea on, että asioita saadaan tehdyksi niin, että mukana rahoituksessa voi olla esimerkiksi julkista rahaa, yksityisten ihmisten rahaa ja vaikkapa kunnan ja säätiöiden rahaa.

Seppälä toivoo, että organisaatiot lähtisivät mukaan uuteen, osallistavaan talouteen yhä enemmän pienten sponsoreiksi.

− Mikä olisi hienompaa kuin nähdä ison elintarvikealan yrityksen tukevan yhdessä suuren yleisön kanssa alan uusia, pieniä innovaatioita joukkorahoitusalustalla.

Ala ottaa vasta ensiaskeleitaan

Seppälän mukaan joukkorahoitusala on vasta alkutaipaleella, mutta on vain luovuudesta kiinni, mihin kaikkeen sitä voi hyödyntää. Yksi luova idea tuli Mesenaatille yllättäen valtioneuvoston kanslialta, kun yritys osallistui hankintakilpailuun uudenlaisen kokeilualustan suunnittelusta koko Suomelle. Mesenaatti.me voitti kilpailun, ja nyt Kokeilunpaikka.fi:n Beta-versio on jo toiminnassa. Siellä työstetään erilaisia kokeiluideoita yhdessä eteenpäin, siirretään rahoitusvaiheeseen ja lopulta tulosten raportointiin ja arkistoon.

− Kokeilun Paikka on tarkoitettu nimensä mukaisesti kokeiluihin. Mesenaatti taipuu innovatiiviseen pöhinään silloinkin, kun kyse ei ole kokeilusta, vaan uusista tuotteista ja hankkeista, Seppälä tähdentää.

Mesenaatin tiimi on mukana myös Yhteismaa ry:n toiminnassa. Yhdistys vastasi Suomi 100 -vuoden Syödään yhdessä -teeman suosituista, ympäri maailmaa järjestetyistä Illallinen taivaan alla -tapahtumista.

− Edistämme suomalaista ruokakulttuuria monella rintamalla, Pauliina Seppälä tiivistää.

Joukkorahoitustyypit

• Lainapohjainen (Suomessa mm. Fundu)
• Osakepohjainen (Suomessa mm. Invesdor)
• Lahjoituspohjainen (Suomessa mm. Mesenaatti.me)
• Vastikepohjainen (Suomessa mm. mesenaatti.me)