Ravinto ja äidin mikrobisto vaikuttavat vauvan mikrobiston kehittymiseen

Ihminen kantaa mukanaan vähintään yhtä suurta määrää mikrobeja kuin hänellä on tumallisia soluja. Suurin osa ihmisen mikrobistosta majailee suolistossa. Suoliston mikrobiston koostumus on vahvasti yksilöllinen: aikuisen ihmisen mikrobistossa on tyypillisesti noin 500–1500 eri bakteerilajia. Mikrobiston yksilöllisyydestä johtuen on liki mahdoton määrittää, millainen on mikrobiston normaali koostumus. Mikrobiston normaali toiminnallisuus on toisaalta helpompi määritellä, ja sitä voikin olla eri ihmisillä toteuttamassa erilainen mikrobisto.

Suoliston mikrobistolla tiedetään olevan lukuisia ihmisen fysiologiaan, aineenvaihduntaan, ravitsemukseen ja immuunijärjestelmän toimintaan liittyviä tehtäviä. Tästä syystä suolistomikrobistoa on kutsuttu ihmisen unohdetuksi elimeksi. Mikrobiston toiminnan häiriöiden on todettu olevan yhteydessä lukuisiin eri sairauksiin. Näitä ovat esimerkiksi eri suoliston sairaudet, allergiat, atopia, liikalihavuus, aliravitsemus, diabetes sekä keskushermoston sairaudet kuten Alzheimerin tauti.

Mikrobiston ja sairauksien yhteyksistä puhuttaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että mikrobisto aiheuttaa sairauksia harvemmin yksin. Aina ei myöskään ole selvää, ovatko mikrobiston häiriöt syy vai seuraus sairauksille. Mekanismeista, joilla mikrobisto vaikuttaa ihmisen terveyteen, tiedetään vielä melko vähän.

Lapselle mikrobeja kohdussa, synnytyksessä ja äidinmaidossa

Mikrobiston normaalin toiminnan kannalta on erityisen tärkeää sen normaali kehittyminen ihmisen ensimmäisten ikävuosien aikana. Mikrobiston kehitykseen vaikuttavat erityisesti ruokavalio ja ympäristö. Lisäksi tiedetään, että lapsi perii äitinsä mikrobistoa syntymän yhteydessä ja äidinmaidon kautta.

Mikrobiston kehitystä voivat häiritä esimerkiksi synnytys keisarinleikkauksella, antibioottien käyttö sekä äidinmaidon ja muun alkuaikojen ravinnon koostumus. Toisaalta mikrobiston normaalia kehitystä voidaan tukea sen eri vaiheissa esimerkiksi probiooteilla tai prebiooteilla. Probiootit ovat ravinnoksi tarkoitettuja, ihmisen terveydelle edullisia mikrobeja. Prebiootit ovat edullisten mikrobien kasvua edistäviä yhdisteitä, kuten tiettyjä imeytymättömiä kuituja.

Perinteisesti mikrobiston kehityksen ajatellaan alkavan syntymästä. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että jo kohdussa oleva sikiö altistuu äidin mikrobeille tai niiden osille raskauden aikana. Joka tapauksessa äidin raskaudenaikaisen mikrobiston ja sen häiriöiden tiedetään vaikuttavan lapsen terveyteen. On esimerkiksi havaittu, että antibioottien käyttö raskauden aikana on yhteydessä kohonneeseen astman riskiin lapsella.

Hyvän ja monipuolisen mikrobiston ylläpitoon raskauden aikana pätee ohje monipuolisesta ja kuitupitoisesta ruokavaliosta. Ihmisen syömä ravinto on ravintoa myös mikrobistolle. Lisäksi probioottien nauttimisesta raskauden aikana voi olla hyötyä lapsen terveyden kannalta. Tutkimuksissa on osoitettu esimerkiksi se, että odottaville äideille annettu probiootti vähentää lapsen riskiä saada atooppinen ihottuma.

Lapsen ensimmäinen iso mikrobialtistus tapahtuu syntymän yhteydessä, jonka jälkeen mikrobisto alkaa nopeasti kehittyä ja siihen vaikuttaa ympäristön lisäksi pääosin ravitsemus. Lapsen ensimmäisten kuukausien ajan äidinmaito on kaikin puolin ”mallielintarvike”.

Äidinmaidon on todettu olevan lapselle myös merkittävin mikrobien ja mikrobistoa muokkaavien tekijöiden lähde. Sen tiedetään sisältävän lukuisia terveydelle hyödyllisiä mikrobeja, kuten bifidobakteereja, joista koostuu tyypillisesti suurin osa imeväisen mikrobistosta. Lisäksi äidinmaito sisältää runsaasti niin sanottuja äidinmaidon oligosakkarideja, imeytymättömiä hiilihydraatteja, joita muun muassa edellä mainitut, hyödylliset bifidobakteerit voivat käyttää ravinnokseen.

Vauvan ruokavalion kehittyminen

Aina imettäminen ei ole mahdollista, vaan on turvauduttava äidinmaidonkorvikkeisiin. Tällä hetkellä tehdään paljon tutkimustyötä sen eteen, että korvikkeista saataisiin enemmän äidinmaidon kaltaisia. Korvikkeisiin voidaan esimerkiksi lisätä probiootteja tai prebiootteja simuloimaan äidinmaidon hyödyllisiä mikrobeja ja mikrobistoa muokkaavia tekijöitä.

Imeväisiän ajan lapsen mikrobisto on koostumukseltaan hyvin yksinkertainen verrattuna aikuisen mikrobistoon. Se monipuolistuu vasta sitten, kun lapsi alkaa saada ensimmäisiä maistiaisia kiinteää ruokaa, tyypillisesti neljän–kuuden kuukauden ikäisenä. Etenkin kuitu- ja proteiinipitoisten ruokien on todettu vaikuttavan mikrobiston monipuolistumiseen.

Muun ravinnon kuin äidinmaidon vaikutuksesta mikrobiston kehitykseen tiedetään kuitenkin yllättävän vähän. Yhtenä syynä on se, että sitä on vaikea tutkia. Lapsen kasvaessa on vaikea erottaa, mitkä muutokset mikrobistossa johtuvat iän ja ympäristön vaikutuksesta ja mitkä suoraan ruokavaliosta.

Näistä syistä johtuen on vaikeaa määrittää, milloin olisi optimaalista aloittaa muun ravinnon antaminen mikrobiston kehityksen kannalta ja millaista sen tulisi olla. Toistaiseksi on havaittu, että esimerkiksi liian aikainen runsasproteiininen ruokavalio voi häiritä mikrobiston kehitystä ja altistaa liikalihavuudelle myöhemmällä iällä. Aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia, ennen kuin suosituksia voidaan antaa mikrobiston perusteella.

Mikrobinäyte ruokavalio-ohjeen perustaksi?

Mikrobiston häiriöiden torjuminen on tärkeää nimenomaan mikrobiston kehityksen aikana, jolloin mikrobisto on koostumukseltaan yksinkertainen ja siihen on helppo vaikuttaa.

Tällä hetkellä pystytään ryhmittelemään ihmisiä mikrobiston koostumuksen perusteella, mutta pelkkä koostumus ei välttämättä paljasta mikrobiston toiminnan häiriöitä. Tutkijoiden toiveissa on, että tulevaisuudessa voitaisiin antaa mikrobistonäytteen perusteella yksilöllisiä ruokavalio-ohjeita kroonisten tulehduksellisten sairauksien torjumiseksi.