Odottavien äitien ja heidän lastensa jodin saanti on niukkaa

Turun seudulla tehdyn tutkimuksen mukaan kahdella kolmososalla naisista jodistatus on liian niukka alku- ja loppuraskauden aikana ja kolmen kuukautta synnytyksen jälkeen ja kolmasosalla lapsista kolmen kuukauden iässä.

Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan Iodine status in pregnant women and infants in Finland -tutkimus toi uutta tietoa, sillä aikaisemmin vain aikuisten suomalaisten jodinsaannin on tiedetty olevan liian vähäistä.

Suomalaisten jodinsaanti on parantunut, kun elintarviketeollisuudessa ja joukkoruokailussa on alettu käyttää Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaisesti jodioitua suolaa.

– Jodin tarve on raskauden ja imetyksen aikana suurentunut. Raskauden aikana suositus on 175 ja imetyksen aikana 200 mikrogrammaa ja aikuisilla 150 mikrogrammaa. Muidenkin maiden tutkimusraporteissa on todettu verrattain yleisesti riittämätön jodistatus näillä kohderyhmillä, kertoo apulaisprofessori Kirsi Laitinen Turun yliopistosta.

Jodi tärkeä sikiön kehitykselle

Jodin tarve kasvaa raskausaikana, koska keho tarvitsee sitä tuottaakseen kilpirauhashormoneja. Ne ovat tärkeitä sikiön hermostolliselle kehitykselle.

– Sikiön kasvu voi häiriintyä niukan jodinsaannin vuoksi. Jodinpuutteella voi olla vaikutuksia myös lapsen henkiseen ja kognitiivinen kehitykseen. Esimerkiksi koulussa pärjääminen voi häiriintyä, Laitinen täsmentää.

Turun tutkimuksessa selvitettiin 238 naisen jodin saantia ravinnosta ja ravintolisistä raskausaikana ja kolme kuukautta raskauden jälkeen. Lisäksi mitattiin äitien ja heidän lastensa virtsan jodipitoisuudet. Virtsan matala jodipitoisuus viittaa jodin puutokseen.

Naisilla, joilla oli heikompi jodistatus, oli myös pienempi jodin saanti sekä ravinnosta että ravintolisistä. Jodin saanti ravinnosta ja ravintolisistä oli lievästi yhteydessä virtsan jodipitoisuuksiin. Virtsan jodipitoisuudet olivat suurempia niillä lapsilla, joiden äidit käyttivät jodia sisältävää ravintolisää raskauden jälkeen kuin niillä, joiden äidit eivät käyttäneet ravintolisää.

Jodioitu ruokasuola on parantanut saantia

Suomessa jodia on lisätty ruokasuolaan 1950-luvulta lähtien niukan jodinsaannin takia. Valtion ravitsemusneuvottelukunta antoi vuonna 2015 suosituksen jodioidun suolan käytöstä myös elintarviketeollisuudessa ja joukkoruokailussa.

FinRavinto -tutkimusten mukaan aikuisväestön jodistatus onkin parantunut Suomessa. Turun seudulla tehdyn tutkimuksen mukaan nämä keinot eivät riitä raskaana olevilla tai imettävillä naisilla ja pikkulapsilla. Ravinnon jodilähteitä ovat maitovalmisteet, kala, kananmunat ja jodioitu suola.

– Ravintolisän käyttöä on syytä harkita raskaana olevilla ja imettävillä naisilla. Tämä voidaan tehdä yksilöllisen ohjauksen yhteydessä neuvoloissa, Laitinen ehdottaa.

Turun tutkimuksen tulokset on julkaistu European Journal of Nutrition -lehdessä.

lisätietoja:

doi.org/10.1007/s00394-022-02852-9

Kirsi Laitinen on nimitetty myös Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen johtajaksi 1.5.2022 alkaen.