Metropolian Urbanfarmlabissa kehitetään sisäviljelyä
Metropolia-ammattikorkeakoulun Myyrmäen kampus on keskittynyt vihreään teknologiaan ja bisnekseen. Viimeisin hanke on Urbanfarmlab: testilaboratorio ja oppimisympäristö. Laboratoriossa kehitetään kaupunkiviljelyyn sopivia suljetun kierron menetelmiä.
Laboratorion 350 neliön hallissa etsitään ratkaisuja tuottaa ruokaa ja ruuantuotantoteknologioita kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Hankkeessa toimivat ilmaperunayritys Siukkula Oy, humalaa kasvattava Redono Oy, ruokasirkkatuottaja EntoCube Oy, sienikasvattaja Helsieni Oy ja kerrosviljely-yritys Little Garden Oy. Hallissa tutkitaan myös mansikan ja lakan vesikiertoviljelyä sekä mikrolevän tuotantoa, jonka sivutuotteena saadaan puhdasta vettä.
Toisten yritysten tuotteet ja sivuvirrat saattavat hyödyttää naapuriyritystä. Esimerkiksi salaattiviljelyn hävikkiä voidaan hyödyntää sirkkojen ravintona ja sienten ja sirkkojen tuottamaa hiilidioksidia käyttää salaattiviljelyssä.
− Laboratoriossa on pieniä pilottitehtaita, joissa voi kokeilla automaatiota ruuantuotannon apuna, kiteyttää Puhtaat ja älykkäät ratkaisut -osaamisalueen päällikkö Jari Olli.
Samassa rakennuksessa sijaitsevat elintarvikealan laboratoriot tarjoavat analyysiosaamista kuten mikrobiologisia määrityksiä sekä DNA- ja proteiinitekniikkaa. Elintarvikelaboratoriossa on myös oma panimolaitteisto, jolla voidaan valmistaa olutta Urbanfarmlabissa kasvatetusta humalasta.
Kasvu nopeaa sisäviljelyssä
Yliopettaja Riitta Lehtinen sanoo, että koulutuksen ja toiminnan punainen lanka on kestävä ruuantuotanto ja kiertotalous.
− Ruuantuotannossa pitää tehdä muutoksia nopeasti. Tässä sitä on helppo kokeilla. Hukasta pitää päästä eroon, Lehtinen tiivistää.
Urbanfarmlabia voisi luonnehtia sisäviljelyn (vesiviljelyn) ja teknologian liitoksiksi, jossa luodaan opiskelijoiden, yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kaupunkiviljelyekosysteemiä ja tutkitaan kiertotalouteen sopivia alustoja.
Humala on tähän mennessä kasvanut sisäviljelyssä kolmanneksen nopeammin kuin ulkokasvatuksessa vesikierron, ravinteiden ja automaation ansiosta. Ilmaperunat antavat kymmenkertaisen sadon ulkokasvatukseen verrattuna. Little Gardenin pilottitehtaassa kokeillaan ravintoloille räätälöityä verso-, yrtti- ja salaattikasvatusta.
Ilmaperunakasvattajan tavoitteena ei ole tuottaa perunoita kuluttajille, vaan kehittää markkinoille viljelylaitteisto kotikäyttöön jo loppuvuodesta. Helsieni kasvattaa sieniä läheltä saaduissa raaka-aineissa kuten kahvinporoissa. Redono Oy kehittää kestävän panimon kiertotalousmallia ja kokeilee mansikan ja lakan sisäviljelyä. Urbanfarmlabissa työskentelee myös opiskelijoita, ja alaan liittyviä opinnäytetöitä on työn alla.
− Urbanfarmlabin toimintoihin voidaan linkittää lähes kaikki Metropolian osaamisalueet: tarvitaan ruoka- ja teknologiaosaamista ja liiketaloudellista osaamista, Jari Olli summaa.
Metropolian projektipäällikkö Riikka Kuusisto tähdentää, että urbaanien ruuantuotantoteknologioiden lisäksi tavoitteena on rakentaa hiilineutraali kaupunkiviljelyn ekosysteemi.
Lisätietoja:
Suosittelemme artikkelia
Kaikki hyvä alkaa mäskistä – uusi elämä panimon sivuvirralle
Tuoteturvallisuuslaatikosta tapahtumakoordinaattoriksi
Espoolainen hunaja ja nurmijärveläinen kuusenkerkkä uusiksi tuotteiksi
Uusi kokeilu avaa väyliä kiertotalouden edistämiseen – kahvinporot ja paistorasvat hyötykäyttöön
Kuopiossa kehitetään ravitsemustieteen tutkimusinfrastuktuuria
