Kotimaisen kasvihuonetuotannon hiilijalanjälki puolittui vuosikymmenessä

Kotimaisen kasvihuonetuotannon ilmastovaikutus on pienentynyt 56 prosenttia vuodesta 2004 vuoteen 2017. Ilmastovaikutusta voisi vielä pienentää 84 prosenttia, jos loput turpeet ja fossiiliset polttoaineet vaihdettaisiin uusiutuvaan ja sähkö vihreään sähköön.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemässä tutkimuksessa laskettiin kotimaisen tomaatin, kurkun ja salaatin ilmastovaikutus (hiilijalanjälki) ja vesijalanjälki suhteutettuna yhteen kilogrammaan lopputuotetta.

Ketjusta tarkasteltavia toimintoja olivat taimikasvatus, kalkin, lannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistus, kasvatusruukkujen valmistus ja loppukäyttö, hiilidioksidin lisäys, kastelu, sähkön ja lämmön kulutus ja tuotanto, kasvualustan tuotanto ja loppukäsittely sekä kasvualustojen ja kompostoituvan kasvustojätteen jätehuolto ja kierrätys.

Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin kaupan ja kuluttajan toiminnot ja jakelu. Lisäksi infrastruktuurin, kuten kasvihuoneiden, teiden ja kuljetusvälineiden rakentaminen ja ylläpito jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Koska aiemmissa tutkimuksissa oltiin saatu keskeisenä tuloksena se, että lämpö- ja sähköenergiankulutukset ovat oleellisin tekijä, keskityttiin erityisesti kasvihuoneiden käyttämään energiaan ja siihen, miten se on tuotettu.

Tätä tutkimusta varten onnistuttiin saamaan edustava aineisto kotimaisesta kasvihuonetuotannosta ja sen energiankulutuksista Luonnonvarakeskuksen tilastoista. Mukaan otettiin vain yhtä viljelykasvia tuottavia kasvihuoneyrityksiä: pelkkää tomaattia, kurkkua tai salaattia tuottavia yrityksiä pienin poikkeuksin. Näin vältyttiin ns. allokointihaasteilta: tunnuslukujen jakamiselta tilalla eri viljelykasvien kesken. Yhteensä mukaan saatiin 67 prosenttia tomaatin, 48 prosenttia kurkun ja 85 prosenttia salaatin tuotannosta.

Eri lämpöenergianlähteiden ilmastovaikutus laskettiin kertomalla energiankulutusmäärät niihin liittyvillä kasvihuonekaasujen päästökertoimilla, joissa huomioitiin polton lisäksi koko valmistusketjun aikaiset päästöt.

Hiilijalanjälki pienentynyt selvästi

Tomaatin ilmastovaikutukselle saatiin tulos 2,6 kgCO₂-ekv/kg, kun erikoistomaattien osuus poistettiin, kurkulle 2,0 kgCO₂-ekv/kg ja salaatille 2,7 kgCO₂-ekv/kg. Kun huomioidaan pelkät tavanomaiset tomaatit, tomaatin ilmastovaikutus oli laskenut 61 prosenttia vuodesta 2004. Lämmön osuus oli laskenut 66 ja sähkön osuus 38 prosenttia.

Kurkun osalta koko tuotantoketjun hiilijalanjälki oli laskenut vuoteen 2004 nähden 45 prosenttia. Lämmön osuus oli laskenut 81 prosenttia, mutta sähkön osuus lisääntynyt 22 prosenttia valaistuksen energiankulutuksen lisääntymisen vuoksi. Ruukkusalaatin koko tuotantoketjun muutos vuoteen 2004 nähden oli hiilijalanjäljen pienentyminen 35 prosenttia, josta lämmön osuus oli pudonnut 42 ja sähkön osuus 32 prosenttia.

Ruukkusalaatin koko tuotantoketjun hiilijalanjälki pieneni vähemmän kuin muilla kasveilla, sillä suurempi osa energiankulutuksesta on sähköä kuin tomaatilla ja kurkulla. Vihreään sähköön siirtyminen vähensi kuitenkin sähköntuotannon osuutta selvästi.

Lämpöprofiilit ovat kehittyneet pääosin ilmaston kannalta parempaan suuntaan, kun fossiilisia lähteitä on korvattu muun muassa puuhakkeella. Huomattavaa on, että energianlähteissä tapahtuneen muutoksen lisäksi pinta-alakohtaisen satotason kasvu on vähentänyt ilmastovaikutusta.

Vesijalanjälki Suomessa huomauttava pieni

Kasvihuonetuotannon vesijalanjälki laskettiin laajasti kansainvälisessä käytössä olevalla ISOn AWARE-menetelmällä, joka ottaa huomioon niin sanotulla karakterisointikertoimella tuotantomaan vesiniukkuuden suhteessa käytettyyn vesimäärään, eli veden käytön suhteessa ympäröiviin vesivaroihin.

Kotimaisen tomaatin vesijalanjälki oli 35 l/kg, kurkun 17 l/kg ja salaatin 36 l/kg. Suurin osa oli peräisin kastelusta. Salaatilla muovien osuus oli kahdeksan prosenttia, koska osa muovista oli peräisin Italiasta, joissa on korkeampi karakterisointikerroin kuin Suomessa. Espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki oli korkeammasta karakterisointikertoimesta johtuen peräti 91 kertaa korkeampi kuin Suomessa: Suomessa 35 l/kg ja Espanjassa 3 165 l/kg

Parantamisen varaa on vieläkin

Parantamisen varaa on edelleen, vaikka kasvihuonetuotanto on onnistunut saamaan aikaan merkittäviä päästövähennyksiä. Esimerkiksi turpeen käytön vähentäminen tarjoaa huomattavia päästövähennysmahdollisuuksia. Sen osuus oli tomaatin ilmastovaikutuksesta 38, kurkulla 7,2 ja salaatilla 16 prosenttia. Muitakin fossiilisia polttoaineita käytettiin kuitenkin edelleen: muun muassa tomaatilla niiden osuus ilmastovaikutuksesta oli 30 ja kurkulla 16 prosenttia käytetystä lämpöenergiasta.

Lähde:

Silvenius, F. ym. 2019. Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskenta ja vesijalanjälki. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 82/2019: 25 s.

**************

Keskeistä luotettava ja vertailukelpoinen laskenta

Hiilijalanjälki kuvaa tuotteen tai palvelun koko tuotantoketjusta syntyvien kasvihuonekaasujen määrä ja niiden vaikutusta maapallon ilmaston lämpenemiseen. Mittari on globaali. Ilmakehään päätyessään kasvihuonekaasuilla on sama vaikutus riippumatta siitä, missä maailmankolkassa päästöt tapahtuvat.

Kasvihuonekaasuista merkittävimmät ovat hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi (typpioksiduuli). Niiden lisäksi on esimerkiksi joukko kylmäaineita, joilla on iso säteilypakotepotentiaali eli tehokkuus. Ilmastovaikutusta laskettaessa huomioidaan kasvihuonekaasujen erilainen tehokkuus ilmastonmuutoksen aiheuttajana. Esimerkiksi metaanilla on 25 ja dityppioksidilla 298 kertaa voimakkaampi ilmastovaikutus kuin hiilidioksidilla.

Useat brändit ovat määrittäneet tai ovat parhaillaan määrittämässä tiettyjen tuotteidensa hiilijalanjälkiä. Vastaavasti Luonnonvarakeskuksen johdolla ollaan parhaillaan laatimassa koko suomalaisen sianlihan- ja broilerituotannon keskimääräistä hiilijalanjälkeä.

Osa suurista yrityksistä tavoittelee hiilineutraalisuutta tai ainakin merkittävää koko ketjun kattavaa kasvihuonekaasupäästöjen laskua. Osa yrityksistä suunnittelee tuotantosysteeminsä ulkopuolisia kompensaatioita. Niin sanottuja hiilineutraaleja tai päästöiltään kompensoituja tuotteita on jo tuotu markkinoille.

Keskeistä hiilijalanjälkilaskennassa on tiedepohjainen, luotettava ja vertailukelpoinen laskenta, joiden kautta voidaan edetä myös markkinointiväittämiin, kuten omaehtoisiin ympäristömerkintöihin. Esimerkiksi Juustoportti on tuonut markkinoille Luken hiilijalanjälkilaskentaan perustuvan vapaan lehmän maidon, jonka päästöt on hyvitetty.