Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksella rohkaisevia tuloksia

Elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksen ensimmäisen vuoden 2019 tulokset julkaistiin marraskuussa 2020 rohkaisevin tuloksin. Kustannussäästöt ylsivät 4,9 miljoonan euroon, kasvihuonepäästöt kutistuivat 10 500 tonnia, ruokahävikki väheni 3 000 tonnia ja jätteiden määrä 5 400 tonnia.

Lisäksi sitoumukseen liittyneet yritykset toteuttivat useita toimenpiteitä, joiden säästövaikutuksia ja muita vaikutuksia ei vielä pystytty arvioimaan. Moni sitoumukseen liittynyt yritys on asettanut tavoitteekseen tunnistaa toiminnassaan lisämahdollisuuksia materiaalitehokkuuden tehostamiseksi.

Sitoumuksessa oli viime vuonna mukana 11 yritystä elintarviketeollisuudesta, päivittäistavarakaupasta ja pakkausalalta. Ne raportoivat yhteensä yli 80 materiaalitehokkuutta parantavaa toimenpidettä. Raportointitulokset kuvaavat, millaista materiaalitehokkuustyötä yrityksissä tehdään.

Sitoumuksen tavoin myös ensimmäinen tulosraportointi oli pilottiluonteinen. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä yritysten materiaalitehokkuusseurannasta ja mittaamisen nykytilasta. Nyt saatuja tuloksia voidaan hyödyntää mittaamisen ja seurannan kehittämisessä.

Sitoumukseen liittyneet yritykset raportoivat toteuttamansa toimet ja niiden vaikutukset suhteessa sitoumuksessa asetettuihin tavoitemittareihin, joita olivat kasvihuonekaasupäästöt, ruokahävikki, elintarvikejäte sekä seka- ja energiajäte. Lisäksi yritykset raportoivat laadullisista toimenpiteistään yrityksessä, yrityksen toimitusketjussa ja kuluttajien toiminnassa.

Monipuolista materiaalitehokkuustyötä

Yritysten materiaalitehokkuustoimenpiteet kohdistuvat prosessien materiaalitehokkuuteen, ruokahävikin vähentämiseen, pakkauksiin, kierrätykseen ja materiaalivalintoihin. Prosessien materiaalitehokkuutta parantamalla saadaan aikaan kustannussäästöjä erityisesti elintarviketeollisuuden yrityksissä. Tämä tuo säästöjä raaka-aine-, pakkausmateriaali-, energia- sekä vesikustannuksissa. Nämä toimet ovat vaikutuksiltaan pitkäaikaisia, koska taustalla on toimintatapa- tai prosessimuutos.

Ruokahävikin vähentämiseksi on kehitetty hävikin seurantaa ja mittaamista sekä optimoitu tilaus-toimitusketjun toimintaa. Päivittäistavarakaupassa on käytössä erilaisia myyntitapoja hävikin synnyn ehkäisemiseksi. Kustannussäästöjä syntyy muun muassa tuotantoprosesseissa säästyvien raaka-aineiden ansiosta ja lisämyyntinä päivittäistavarakaupassa. Lisäksi syömäkelpoista ruokahävikkiä ohjataan ruoka-apuun.

Elintarviketeollisuudessa ja päivittäistavarakaupassa pakkausten materiaalitehokkuutta parantavat toimenpiteet vähentävät erityisesti muovin mutta myös muiden pakkausmateriaalien käyttöä pakkauksissa. Tämä tuo kustannussäästöjä muun muassa materiaali- ja kuljetuskustannuksissa. Lisäksi toimenpiteillä on vaikutusta päivittäistavarakaupassa ja kuluttajilla syntyvään seka- ja energiajätteen määrään. Kaikkia näitä kustannus- ja hävikkisäästöjä ei vielä pystytä arvioimaan.

Yritykset ovat kehittäneet jätehuoltojärjestelmiään ja tehostaneet lajittelua ja kierrätystä. Uusien materiaalijakeiden ja pakkausten kierrätystä on edistetty esimerkiksi pakkaussuunnittelulla ja ottamalla käyttöön uusia kierrätysprosesseja. Jätehuollon kehittäminen tuo säästöjä ja päästövähennyksiä myös jätehuollon kuljetuksissa. Lisäksi elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan ylläpitämät pakkausten lajittelupisteet, Rinki Ekopisteet, mahdollistavat myös kotitalouksien pakkausjätteen kierrätyksen.

Myös materiaalivalinnoilla on merkitystä: Yritykset korvaavat neitseellisestä muovista valmistettavia kuluttaja- ja tukkupakkauksia uusiutuvista raaka-aineista ja kierrätysmateriaaleista valmistetuilla pakkauksilla. Lisäksi pakkausten kierrätettävyyteen panostetaan. Materiaalitehokkuustoimia voidaan tarkastella myös suhteessa yrityksen tekemään energiatehokkuustyöhön, jota tuupataan energiatehokkuussopimusjärjestelmällä.

Lisätietoja:

motiva.fi/ratkaisut/materiaalitehokkuus/materiaalitehokkuuden_sitoumukset/elintarvikealan_sitoumus

etl.fi/elintarviketeollisuus/vastuullisuus/ymparistovastuu/materiaalitehokkuuden-sitoumus.html

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksessa mukana 16 yritystä

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumukseen oli liittynyt marraskuun loppuun mennessä 16 yritystä: Apetit Oyj, Arla Oy, Atria Suomi Oy, Fazer Leipomot Oy, Fredman Group Oy, Heinon Tukku Oy, HKScan Finland Oy, Jospak Oy, Kesko Oyj, Lidl Suomi Ky, Raisio Oyj, Sinebrychoff Supply Company Oy, SOK, Tokmanni Oy, UPM Speciality Papers Oy ja Wihuri Oy Aarnio. Nämä yritykset ovat sitoutuneet tekemään konkreettisia materiaalitehokkuustoimia ja raportoimaan tuloksista vuosittain. Sitoumuksen voimassaoloaika on 1.1.2019‒31.12.2021.

‒ Materiaalitehokkuuden sitoumus asettaa raamit elintarvikealan yhteisille tavoitteille, mutta käytännössä kukin sitoumukseen liittynyt yritys valitsee itse keinot tavoitteiden edistämiseksi, asiantuntija Elina Fast Motiva Oy:stä kertoo.

Materiaalitehokkuuden sitoumus on vapaaehtoisuuteen perustuva keino edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kiertotaloutta. Elintarvikealan sitoumus on osa Suomen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa, kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta ja kansallista materiaalitehokkuusohjelmaa. Yritysten materiaalitehokkuustoimenpiteillä tavoitellaan mittavia taloudellisia hyötyjä ja ympäristöhyötyjä.

Elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumukselle on asetettu kattavuustavoite: ensimmäisen sitoumusvuoden 2019 aikana liittyvät yritykset edustavat 85 prosenttia Päivittäistavarakauppa ry:n ja 20 prosenttia Elintarviketeollisuusliitto ry:n jäsenyritysten alan liikevaihdosta. Tavoitteena on ollut myös, että Suomen Pakkausyhdistys ry:n 20 suurta pakkausalan jäsenyritystä liittyisi sitoumukseen ensimmäisen vuoden aikana.

‒ Ensimmäisen vuoden kattavuustavoite täyttyi päivittäistavarakaupan osalta, kun myynnin volyymissa mitattuna yli 90 prosenttia päivittäistavarakaupan toimijoista on mukana sitoumuksessa. Tällä hetkellä myös elintarviketeollisuuden kattavuustavoite on toteutunut. Pakkausalalla on vielä kirittävää kattavuustavoitteen saavuttamiseksi, Elina Fast tiivistää tilanteen.

Yritykset voivat parantaa materiaalitehokkuuttaan monella tavalla sekä lisätä henkilöstönsä ja yhteistyökumppaniensa materiaalitehokkuusvalmiuksia ja viestittää asiakkaille ruokahävikin vähentämisestä kotitalouksissa. Sitoumus kannustaa myös yhteistyöhön elintarvikealan yritysten kesken.

Elintarvike- ja pakkausalan yritys voi liittyä sitoumukseen koska tahansa sitoumuksen voimassaolo aikana toimittamalla Motivan HelpDeskiin liittymisasiakirjat. HelpDesk tarkistaa liittymistiedoista, että tavoitteet ja toimenpiteet ovat sitoumuksen tavoitteiden kanssa linjassa ja sparraa tarvittaessa yrityksiä.

Yritykset raportoivat materiaalitehokkuustuloksistaan vuosittain HelpDesk-palveluun ja halutessaan myös julkisesti, ja Helpdesk laatii tuloksista yhteenvetoraportin.

Sitoumukseen liittyminen on yritykselle maksutonta. Liittyessään yritys kuitenkin sitoutuu toteuttamaan konkreettisia materiaalitehokkuustoimia, seuraamaan materiaalitehokkuustoimilleen asetettuja määrällisiä ja laadullisia tavoitteita sekä raportoimaan vuosittain materiaalitehokkuustoimilla aikaansaatuja säästöjä HelpDesk-palveluun

Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuussopimus

• Elintarvikealalla on käytössä Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus, joka kattaa vuodet 2019‒2021.
• Sitoumusosapuolet ovat Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Suomen Pakkausyhdistys ry, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö.
• Sitoumukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain materiaalitehokkuustoimia ja niiden vaikutuksia esimerkiksi ruokahävikkiin, kustannussäästöihin, jätemääriin ja kasvihuonekaasupäästöihin.
• Raportointi tehdään Motivan HelpDesk -palvelussa.