Maapallon vihertäminen ja hiilikierto ratkaisevia ilmastonmuutostyössä

St1:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen etsii päivätyökseen ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään.

− Maapallon viherryttäminen ja tasapainoinen hiilikierto ratkaisevat lopputuloksen. Monet muut keinot ovat paikallisia, hän tiivistää.

Anttosta harmittaa, että ilmastokeskustelussa sotkeutuvat makro- ja mikrotason asiat.

− Ei pitäisi puhua päästöjen vähentämisestä, vaan ilmakehän hiilidioksidin määrän vähentämisestä.

Keskeiset keinot hillitä ilmastonmuutosta ovat kestävä hiilikierto ja hiiliylimäärän sitominen maaperään. Ylimääräisen hiilen pysyvämpi sitominen maaperään onnistuu istuttamalla metsiä ja viljelemällä maata niin, että maaperään sitoutuu hiiltä.

− Päästöjä on vähennettävä mahdollisimman paljon, mutta pitää ymmärtää isot luvut. Maailmanlaajuisesti energiankulutus kasvaa vääjäämättömästi, koska joka 15. vuosi väestömäärä kasvaa miljardilla ja neljä ja puoli miljardia ihmistä elää alle kahdeksalla taalalla päivässä. He haluavat nostaa elintasoaan kaikin keinoin, Anttonen taustoittaa.

Aluksi edes alueellinen hiilipörssi?

Anttosen mukaan ainoat keinot hillitä ilmaston lämpenemistä ovat Power to X -teknologioihin perustuva kestävä hiilikierto ja biologinen, fotosynteesiin perustuva hiilen sidonta. Aurinkosähköä pystytään jo tekemään edullisesti kauriin ja kravun kääntöpiirien välissä. Vedestä erotetaan vetyä elektrolyysillä aurinkosähköä hyödyntäen. Toinen teknologia on ottaa hiilidioksidia ilmasta. Kun nämä yhdistetään (vety ja hiili) syntyy metaania eli maakaasua, josta voidaan tehdä kaikkia tarvittavia polttoaineita ja synnyttää kestävä hiilikierto.

− Power to X -teknologialla synteettisiä polttoaineita ilmasta ja vedestä käyttäviä laitoksia tulee, mutta tarvitaan myös alusta, hiilipörssi, jossa yritykset alkavat käydä päästökauppaa. Periaate on yksinkertainen: päästöjä aiheuttava yritys maksaa, ja hiiltä sitova yritys saa rahaa. Yritykset pitää velvoittaa lailla vähentämään päästöjään tai maksamaan niistä, Anttonen tähdentää.

Hänen mukaansa hiilipörssin voi aloittaa alueellisestikin, mutta minimialue on Pohjoismaat, mielellään EU-maat. Nykyinen päästökauppa tulee tiensä päähän vuonna 2030, eikä siitä palaudu lanttiakaan hiilensidontaan.

Hiilipörssi vaatii kuitenkin paljon valmistelutyötä, koska pitää sopia muun muassa mittareista.

− Suomi on tässä eturintamassa. Akatemiaprofessori Markku Kulmalan johtama ilmakehätieteiden keskus INAR on maailman huippua hiilidioksiditaseiden mittaamisessa. Mittareiden täytyy perustua faktaan, jotta yritykset saadaan mukaan hiilipörssiin: pitää osata laskea päästöjä ja hiilinieluja.

Ihmiset mukaan ilmastotalkoisiin

Makrotason lisäksi tarvitaan mikrotason keinoja, jotta ihmiset kokevat olevansa mukana ilmastotalkoissa ja ovat valmiita tuleviin lisämaksuihin.

− Pitää ymmärtää, että raaka-aineet ovat rajallisia. Sähköautojen akkuihin tarvitaan tolkuton määrää raaka-aineita. Montako isoa kaivosta pitää perustaa miljardia sähköautoa varten, Anttonen kysyy.

Erilaisia ilmastotoimia on hyvä olla käynnissä, jotta niitä saadaan näkyväksi ihmisten arkeen. Mikrotasolla Anttonen näkee vaarana, että ihmiset alkavat ladella kieltoja. Ehdottomuudet eivät ole oikea tie.

− Tarvitaan ihmisten hyväksyntä sille, että ilmastonmuutoksen torjunta maksaa ja maksu voi olla uskottua isompi. Pitää kerätä rahaa niiltä, joilla sitä on, Anttonen selittää.

Hänen mukaansa USA:lla on tarkka käsitys isosta kuvasta, mutta jotkut amerikkalaiset näkevät asian niin, ettei globaalisti kyetä sopimaan sivistyneesti. Jos ei tehdä mitään, maapallo ei tuhoudu, mutta kaikki nykyiset ihmiset eivät selviydy.

− Väestönkasvun painopiste on Afrikassa. USA:n entinen presidentti Barak Obama on muistuttanut, etteivät eurooppalaiset ole vielä nähneet massamuuttojen alkusoiton alkusoittokaan. Jos olot Afrikassa käyvät tukaliksi, sieltä alkaa todellinen kansainvaellus, Anttonen toteaa.

Hän uskoo, että Afrikassa voidaan toimia isosti muun muassa ilman korruptiota.

− Hiilivapaa Helsinki ei ole ratkaisu eikä oikea esimerkin näyttö, vaan esimerkiksi Afrikan tilanteen hoitaminen. Siellä on liikakansoitusta, eroosiota, ja Sahara etenee etelään päin. Amerikkalaiset ajattelevat, että luonto hoitaa asian ja kansainvaellus kohdistuu Eurooppaan. Luonnon monimuotoisuuden juna meni jo. Sitä ei voi enää pysäyttää, koska kulutus on karannut käsistä. Lajien sukupuutto uhkaa monia, eikä kukaan pysty mallintamaan tilannetta. Se voi johtaa ruuantuotannon romahtamiseen, Anttonen kuvailee tilannetta.

Tästä huolimatta asiaan pitää suhtautua positiivisesti, ja lyödä faktat rehellisesti pöytään.

Tiedeyhteisöllä rooli ratkaiseva

Mika Anttonen vetoaa tiedeyhteisöön ja toivoo mukaan ilmastonmuutoksen hillintätyöhön muun muassa kemistejä, koska on paljolti kyse myös orgaanisen kemian ymmärtämisestä.

Nykyisillä päästöttömillä energiaratkaisuilla ei pystytä kattamaan edes kasvua, saati korvaamaan nykyistä fossiilisten energialähteiden tuotantoa. Viime vuonna 70 prosenttia maailman energiainvestoinneista kohdistettiin fossiilisten energialähteiden tuotantoon, ja trendi jatkuu. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ilmastoraportin 1,5 asteen mukainen hiilibudjetti tulee täyteen nykyisellä päästövauhdilla reilun kymmenen vuoden sisällä.

EU:n osuus globaalista primäärienergian kysynnästä on noin 11 prosenttia. Vaikka koko EU lopettaisi energian käytön, se tulisi takaisin seitsemässä vuodessa muiden alueiden energian kysynnän kasvun kautta. Ongelma ja sen ratkaisu vaativat maailmanlaajuisen ratkaisun.

Energia elämäntyönä

• Mika Anttonen opiskeli energiatekniikkaan teknillisessä korkeakoulussa. Hän valmistui diplomi-insinööriksi tammikuussa 1992.
• Anttonen aloitti työuransa jo opiskeluaikana Nesteen raakaöljyn trading-toiminnassa ostamalla ja myymällä maailman liikkuvia öljylasteja.
• Vuonna 1996 Anttonen alkoi tehdä öljykauppaa omassa yrityksessään, Keele Oy:ssä.
• Nykyisin hän on St1-ryhmän pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja.