Suomen elintarvikeviennin rahoitusta halutaan nostaa merkittävästi
Juuri perustettu Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry haluaa nostaa Suomen ruokaviennin kasvukäyrää kannattavasti ja jalostusarvoa lisäten. Yhdistyksen tähtäimessä on tukea alan viennin vuosikasvuprosentin kaksinkertaistamista 6 prosenttiin nykyisestä noin 3 prosentista vuoteen 2031 mennessä. Suomen elintarvikeviennin arvo vuonna 2023 oli 2,2 miljardia euroa.
Keskiviikkona 20.3.2024 perustetussa SUVI ry:ssä on mukana vientimarkkinoille tähtääviä elintarvikealan yrityksiä ja pitkän linjan vientikaupan asiantuntijoita. Uutta on se, että nyt aloitteen tekijöinä ovat yritykset.
”Kymmenen vuotta toiminut Food from Finland-vientiohjelma oli kansainvälistymisen peruskoulu. Se avasi ovia maailmalle, ja nyt yritysten on aika mennä niistä sisään”, sanoo yhdistyksen perustajajäseniin kuuluva Eeva-Liisa Lilja Fennopromo Oy:stä.
”On innostavaa huomata, että elintarvikevalmistajat ovat nyt valmiina panostamaan aiempaa voimallisemmin ja ottamaan yhdessä askeleita kansainvälisille markkinoille. Nyt on selvästi otollinen hetki ruokaviennin nostamiselle Suomen kasvukärjeksi. Yhdistyksen tavoitteena on tehdä suomalaisista elintarvikkeista ja juomista maailmanlaajuisesti tunnettuja ja helposti saatavia”, sanoo tuoreen SUVI ry:n hallituksen puheenjohtaja Jani Vänskä.
Viennin viisarit halutaan kääntää kasvuun
Juhlapuheista huolimatta Suomi on pysynyt sitkeästi alimmalla tasolla verrattuna kilpailijamaihin, kun verrataan Suomen elintarvikeviennin arvoa suhteutettuna BKT:hen EU-maittain. Yhdistyksen jäsenet haluavat kääntää kehityksen suunnan ja nostaa vientiin suunnatun rahoituksen ja toiminnan voimakkaaseen nousuun.
Kasvukykyä löytyy teollisuudesta
”Yrityksillä on mahdollisuus kasvattaa vientiä, koska kapasiteettia on käytettävänä”, sanoo Suvi ry:n perustajajäsen Kalaneuvos Oy:n hallituksen puheenjohtaja Veijo Hukkanen.
”Kalaneuvoskin pystyisi nostamaan viennin nykyisestä 12 miljoonasta 30 miljoonaan euroon, kun vaan saamme jalansijan ulkomaan markkinoilla. Kansallinen panostaminen ruokavientiin kannattaa, koska jokaisen ruokaviennin euron vaikuttavuus on yhtä iso kuin metsäteollisuuden, ja raha jää kokonaan Suomeen”, Hukkanen sanoo.
Kovia odotuksia julkisen sektorin mukaantuloa kohtaan
Valtion vahvaa tukea kaivataan kasvun saavuttamiseen. Ruokasektori koostuu pääosin pienistä yrityksistä, jotka toimivat äärimmäisen pienillä resursseilla. ”Yhdistys herättelee päättäjiä vihdoin tunnistamaan, mikä potentiaali sisältyy ruokavientiin. Siihen sijoitettu raha poikii työpaikkoja ja luo koko ruokaketjuun positiivisia näköaloja, jota nyt kipeästi tarvitaan”, painottaa Lilja.
Julkiselta sektorilta odotetussa panostuksessa puhutaan samansuuruisista summista, mitä nopeasti kasvavat kilpailijamaat Viro, Ruotsi, Irlanti ja Tanska kohdistavat vientitoimiinsa. Liljan mukaan yhdistyksellä on tiedossaan, mitä tullaan tekemään, kunhan rahallinen resursointi saadaan kohdistettua oikein. Kansallisen rahoituksen lisäksi yhdistys lähtee hakemaan EU-rahoituksia.
”Yhteistyöllä asiat sujuvat. Kutsumme kevään mittaan kansanedustajat rakentamaan kanssamme yhteistä tahtotilaa, jolla ruokaviennistä tehdään todellinen kasvun veturi Suomelle”, kannustaa puheenjohtaja Vänskä.
SUVI ry:n verkkosivu: www.su-vi.fi
Suosittelemme artikkelia
Rahoitusta eri lähteistä
Kumppanisisältö: KIKE
Maabrändillä on merkitystä elintarvikeviennille – kun sitä hyödynnetään johdonmukaisesti
Elintarvikeviennille puuhataan uutta yhdistystä – vastaa kyselyyn vientitavoitteista
Kumppanisisältö: Go On