Tutkinnot vanhoissa pääaineissa valmiiksi heinäkuun 2020 alkuun mennessä

Kuluva lukuvuosi on monelle Helsingin yliopiston opiskelijalle ja opettajalle merkittävä, sillä vanhojen pääaineiden mukaan opiskelevien tulee valmistua 1.7.2020 mennessä. Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vanhojen pääaineiden mukaan opiskelevia on 1 100 opiskelijaa.

Elintarviketieteiden vanhojen pääaineiden (esim. elintarvike-ekonomia, elintarvikekemia ja elintarviketeknologia) sekä ravitsemustieteen pääaineen opiskelijoita on yhteensä noin 250. Osa näistä opiskelijoista siirtynee vuonna 2017 alkaneisiin uusiin maisterikoulutusohjelmiin, joita ovat Elintarviketieteiden maisteriohjelma (Food Sciences), Elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriohjelma sekä Ihmisen ravitsemuksen ja ruokakäyttäytymisen maisteriohjelma (Human Nutrition and Food Behaviour).

Vuonna 2018 tiedekunnasta valmistui 88 elintarviketieteiden maisteria (ETM). Tämän määrän on arvioitu vähintään tuplaantuvan vuonna 2020.

Tiedekunta tukee vanhojen pääaineiden mukaisten opintojen loppuunsaattamista lisäresurssein. Koulutusohjelmista on otettu yhteyttä opiskelijoihin, ja gradujen lisäohjauksen tarpeeseen on varauduttu. Tiedekunnan eri osastot järjestävät esimerkiksi ylimääräisiä graduseminaareja, teknistä apua gradun kokeellisen työn suorittamiseen ja tulosten tilastolliseen käsittelyyn sekä apuvoimia gradujen ohjaamiseen ja tarkastamiseen. Myös kanditutkintojen valmistumista vanhojen tutkintovaatimusten mukaisesti on pyritty edistämään, jotta opintojen jatkuminen maisterikoulutusohjelmissa sujuisi saumattomasti.

Tavoitteena on, että kaikki halukkaat saisivat tutkintonsa valmiiksi ensi kesän määräaikaan mennessä. Edellytyksenä on toki, että opintosuorituksia on jo koossa merkittävä määrä, jotta maisteri- tai kandidaattitutkinnon valmistuminen on realistista.

Vaikeuksien kautta valmiiksi

Vastavalmistunut ETM (viljateknologia) Päivi Sorvali kuvaa tuntemuksiaan hyväksi pitkään jatkuneen gradutyön jälkeen. Vuonna 2009 alkaneet opinnot aiheuttivat painajaisunia, ja ystävien kanssa oli pohdittu, mitä opintojen keskeyttäminen merkitsisi.

Elintarviketieteiden opintojen loppumetreille kertyi monenlaisia hidasteita kuten perheen perustaminen, loukkaantumisia ja suruakin. Vapaa-aikaa oli vain vähän, ja päiväkotiaikataulut hankaloittivat opintoihin sisältyviä ryhmätöitä.

Tukea opiskeluun ja työnhakuun tarjoutui Agronomiliiton ja Helsingin yliopiston mentorointiohjelmissa. Taloudellista tilannetta kohensi pääsy viljateknologian tutkimusryhmään määräaikaiseksi tutkimusapulaiseksi. Päivi Sorvali pitää omaehtoisen opiskelun tuen piiriin hakeutumista erityisen merkittävänä oman opiskelumotivaation kannalta: ei tarvinnut huolehtia talouspuolesta eikä hakea töitä.

Alun perin hän haki opiskelemaan ravitsemustiedettä. Toissijainen hakukohde, elintarviketeknologia, alkoi kuitenkin kiinnostaa: se mitä ruoka oikeasti on, ja mistä terveysvaikutukset tulevat. Jäätelön sulamisen tutkiminen ja mämmin teko ovat jääneet mieleen erityisesti, samoin alastaan innostuneet professorit Hannu Salovaara ja Eero Puolanne.

Kandityön FODMAP-aihe sekä kiinnostus ruuan eettisyydestä ja ekologisuudesta johtivat viljateknologian pääainevalintaan. Toiminta Suomen viljateknikkojen seurassa (nykyisin Elintarviketieteiden Seuran Vilja-alan jaosto) on pitänyt osaltaan yllä Päivi Sorvalin kiinnostusta alaan.

Opintojen keskeyttäminen ei hänen mielestään kannata vaikeamman työllistymisen vuoksi. Hänellä on aikaisempi IT-tradenomin tutkinto, joten elintarviketieteiden asiantuntemuksen ja IT-osaamisen yhdistäminen kiinnostaa. Näitä molempia taitoja Päivi Sorvali hyödyntää parhaillaan ruoka-alan verkkokurssin projektisuunnittelijana.