Kielimuuri ylittyy monella keinolla 

Tuotannon työntekijöistä yhä suurempi osuus on vieraskielisiä. Jos kielitaito on puutteellinen, tarvitaan erityistä huomiota siihen, että esimerkiksi ohjeet elintarviketurvallisuudesta tulevat ymmärretyiksi. 

Naapurin Maalaiskanan noin 200:sta tuotannon työntekiiästä 75 prosenttia on vieraskielisiä. HR-päällikkö Tuija Kantoluoto kertoo, että yleensä jo työhaastattelussa karsiutuvat pois he, joilla ei ole riittävää englannin tai suomen taitoa. Poikkeuksia kuitenkin tehdään kiireisinä sesonkeina, etenkin, jos yrityksessä on jo kyseistä kieltä taitava työntekijä, jolta uusi tulokas voi saada tukea. 

– Olemme kääntäneet ohjeita eri kielille, mutta visuaaliset keinot, kuvat ja videot, sekä elekieli toimivat parhaiten meluisassa tuotantoympäristössä. Jos asia on vaikea, mennään tuotannon neuvottelutilaan ja selitetään asia hitaasti ja selkeästi. 

Yrityksessä otetaan nyt käytttöön videoitu esittely tuotannon tiloista ja rutiineista kuten työvaatteisiin pukeutumisesta. Kimurantteja tilanteita varten on käytössä simultaanitulkkausohjelma, josta tulkin saa nopeasti puhelimen tai Teamsin päähän. Usein samankieliset työkaverit tulkkaavat, mutta esimerkiksi terveydentilaan tai työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä ammattitulkki on tarpeen jo objektiivisuuden vuoksi. 

Monikansallisissa yhteisöissä myös kulttuurien yhteentörmäyksiä tapahtuu ja selvitellään. Pääperiaate on, että töissä toimitaan Suomen lakien mukaan, kaikkien kanssa on tultava toimeen ja käyttäytymään on opittava. 

Tukea myös kulttuurin ymmärtämiseen 

Valion Riihimäen R1-tehtaan varastolle tuli syksyllä 2023 ensimmäistä kertaa harjoitteluun työntekijöitä, joiden kanssa ei pystytty kommunikoimaan suomeksi eikä englanniksi. Vuorovastaava Jussi Nieminen kertoo, että seitsemän ukrainalaistaustaisen työntekijän alkuvaiheen sopeutumista auttoi ryhmän kouluttaneen ammattiopisto Hyrian tuki. 

– Projektin vetäjä kävi etukäteen kertomassa ryhmän taustoista, kulttuurista ja odotuksista, ja ryhmän mukana oli muutaman viikon ajan tulkki. Sitten hypättiin meidän arkeen. Tehtäväänsä vahvasti sitoutuneilla työnopastajilla oli alussa merkittävä rooli, Nieminen kertoo. 

Työ- ja turvallisuusohjeet käännettiin venäjäksi. Apua on ollut myös elekielestä, venäjää taitavista työntekijöistä sekä Whatsapp-viestisovelluksesta: ohjeen voi kirjoittaa viestillä, ja vastaanottaja kääntää sen oman laitteensa käännösohjelmalla omalle kielelleen. Vuoden työskentelyn jälkeen keskeisin työsanasto on jo suomeksikin hallussa. 

– Muutamaan kertaan on jouduttu selvittelemään asioita hieman syvällisemmin, ja silloin on paikalle pyydetty tulkki ihan kaikkien oikeusturvankin takia. Pääsääntöisesti arki kuitenkin rullaa jo hienosti. 

Seitsemän ryhmästä kuusi onkin jäänyt Valiolle töihin. Jussi Nieminen sanoo, että on myös omassa esihenkilötyössään oppinut vuoden aikana paljon. 

– Kärsivällisyys on kehittynyt. Asiat kyllä selviävät, vaikka vähän hitaammin kuin tavallisesti. Seuraava askel, mitä odotan, on se, että kommunikaatio siirtyisi jo myös työn ulkopuolisiin asioihin.