Energia ja biodiversiteetti kietoutuvat yhteen 

Hiilineutraalius on ollut monen yrityksen ja yhteisön tavoite jo pitkään, mutta viimeistään Venäjän hyökkäyssodan laukaisema energiakriisi sai suunnitelmiin vipinää. Fossiilisesta energiasta tuli yhtäkkiä sekä kallista että saatavuudeltaan epävarmaa. Mitä siis tilalle? 

Vähähiilisyys tai hiilineutraalius ovat sekä yritysten myyntivaltti, keino säästää rahaa että tulevaisuuden kannalta myös käytännön pakko. Räätälöidyt ratkaisut ja kehittyvät teknologiat auttavat yrityksiä löytämään parhaiten itselleen sopivat energiatehokkaat toimintatavat. Lue avustajamme Lauri Lehtisen jutusta sivulta 16, millaisia energiaratkaisuja elintarviketeollisuuden toimijat ovat valinneet. 

Päästöttömän sähkön tuotanto kasvaa. Olkiluodon kolmosreaktori on vihdoin toiminnassa, mikä vahvistaa Suomen huoltovarmuutta. 

Uusiutuvista energianlähteistä etenkin tuulivoima on todella päässyt siivilleen. Syyskuun lopussa Suomen 1508 tuulivoimalaa tarjosivat 6351 megawatin sähköntuotantokapasiteetin, ja jo tämän vuoden loppuun mennessä odotettiin valmistuvaksi vielä 151 tuulivoimalaa ja 943 megawattia lisäkapasiteettia. Viime vuonna tuulivoimalla katettiin jo 14 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistys ry.  

Tuulivoiman haasteet liittyvät maankäyttöön. Paikallista vastustusta on monessa kunnassa esiintynyt maiseman muuttumisen vuoksi, Itä-Suomen tuulivoimapotentiaalia on vaikea hyödyntää Puolustusvoimien tarpeiden vuoksi. Merituulivoima ei ole ihmisten tiellä, mutta rakentamisessa on arvioitava myös sen vaikutukset meriluonnolle: osaammeko vielä edes arvioida niitä? 

Tuulisähköä on kritisoitu siitä, että sen tuotanto on pienimmillään, kun sähkön tarve on suurin. Keinot varastoida sähköenergiaa kehittyvät kuitenkin nopeasti. Akkujen lisäksi vety voi olla tulevaisuudessa tärkeä energiavarasto vaikkapa raskaan liikenteen päästöttömäksi tekemisessä, kirjoittaa vetytaloutta tutkiva VTT:n professori Jari Kiviaho Puheenvuorossaan. 

Elintarviketuotannonkin suurin biodiversiteettiin vaikuttava tekijä on maankäyttö. Keinoja todentaa ruuan luontojalanjälkeä ja tuotannon vaikutuksia eri lajeihin tutkitaan nyt monella rintamalla, ja yhtenäisiä mittareita kehitetään. Lue jutustamme, miten S-ryhmän luontojalanjälkeä kartoitettiin ja mitä tuloksista selvisi. 

Luonnonvarakeskuksen tutkijat puolestaan kertovat artikkelissaan, miten erilaiset ruokavaliot vaikuttavat biodiversiteettiin. Ilmasto- ja biodiversiteettikuormittajat eivät olekaan aivan samoja tuotteita, mutta yksi tekijä niitä yhdistää: kasvipainotteinen ruokavalio on hyväksi sekä ilmastolle että luonnon monimuotoisuudelle. 

Tutkimuksissa on käynyt selväksi, että Suomessa kulutetun ruuan luontovaikutukset näkyvät pääosin muualla: lämpimissä maissa, joissa eliölajeja on runsaasti ja joissa tuotetaan monia tärkeitä raaka-aineita. Poissa silmistä, poissa mielestä -ajattelu on lyhytnäköistä, ja yhä harvempi voikaan olla välittämättä rehupelloiksi kaatuvien metsien mukana katoavista lajeista. Elintarvikeala on nostamassa biodiversiteettityötä ilmastotyön rinnalle tärkeänä vastuullisuuden muotona.