Julkinen rahoitus tuottaa tulosta innovaatiotoiminnassa

Innovaatiorahoitus on kilpailtua rahoitusta, ja sen vaikutus elinkeinoelämän uudistajana ja kehittäjänä on merkittävä. Julkisessa keskustelussa yritystuet nousevat aika ajoin esille. Sävy on tällöin helposti syyttävä. Kun niiden vaikutuksia ei juuri kuvata, yleinen mielipide on luonut niistä jo parjatun kuvan. Yritystukia on kuitenkin monenlaisia. Osa on luonteeltaan sellaisia, että yrityksellä on niihin oikeus, kun tietyt reunaehdot täyttyvät. Tällöin myös vaikuttavuus on vaikeasti määriteltävissä.

Business Finland kanavoi vuosittain noin 400 miljoonaa euroa innovaatiorahoitusta, joka on yksi julkisen yritystuen muoto. Sillä on kuitenkin omat merkittävät ominaispiirteensä. Yltäkylläisyys ei ole hyväksi innovaatiotoiminnassakaan. Innovaatiorahoitus onkin aina kilpailtua rahoitusta. Käytettävissä on eduskunnan päätöksellä allokoitu vuosittainen myöntövaltuus, josta strategisen kohdennuksen ja hakemusten kilpailun perusteella myönnetään yrityksille rahoitusta innovaatiotoimintaan. Tämä on veronmaksajien yhteistä rahaa, joten sen viisasta käyttöä ja vaikuttavuutta pitää pystyä tarkoin varjelemaan.

Tukieuroa kohden kaksi euroa yrityksestä

Julkisen innovaatiorahoituksen selkeänä tavoitteena on vaikuttaa elinkeinoelämän pitkän aikavälin uudistumiseen ja rakennemuutokseen. Vaikka rahoitusta myönnetään usein yksittäisten yritysten yksittäisiin kehityshankkeisiin, taustalla on paljon laajempien vaikutusten tavoittelu. Kyse on palapelistä, jossa yksittäiset hankkeet rakentavat kokonaista peliä.

Innovaatiorahoituksen on todettu olevan järkevää julkisen rahan käyttöä. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on yleisesti hyväksyttävää ja tavoiteltavaa toimintaa elinkeinoelämän ja koko kansantalouden kehittymisen kannalta.

Business Finlandin innovaatiorahoituksella on todettu olevan merkittävä kannustava vaikutus yritysten toteuttamaan innovaatiotoimintaan. Se luo verkostoja, joissa asioita toteutetaan tehokkaammin samalla, kun luodaan yhdessä uutta osaamista, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessakin.

Yritykset lisäävät tutkimus- ja kehityspanoksiaan kahdella eurolla jokaista Business Finlandin myöntämää tukieuroa kohti. Tällöin tutkimus- ja kehitysmenojen kokonaisuus kasvaa, ja yritykset pystyvät tuettuna ottamaan tutkimuksessa ja kehityksessä suurempia riskejä. Samalla mahdollisuudet isompiin onnistumisiin kasvavat. Ei pidä olla tyhmänrohkea, mutta isot onnistumiset väistämättä vaativat riskinottoa. Maailmalla ei voi menestyä pelkillä riskittömillä ja varovaisilla, lyhyillä askelilla.

Innovaatiorahoituksen saajat valtaosin pk-yrityksiä

Business Finlandin innovaatiorahoituksesta kohdistui viime vuonna yli 70 prosenttia pk-yrityksille. On nähty, että pk-yrityksissä on suuri potentiaali viennin merkittävälle kasvattamiselle, mikä on oleellista kansantalouden myönteisen kehittymisen ja työllisyyden kannalta.

Isojen yritysten rahoituksessa painopiste on pk-yrityksiin kohdistuvien ostopalvelujen tukemisessa, eli isojen yritystenkin rahoituksesta lopulta iso osa kohdistuu pk-yrityksissä tehtävään työhön ja niissä luotavaan osaamiseen.

Tilastojen mukaan innovaatiorahoituksen vaikutukset ovat olleen merkittäviä. Kun tarkasteltiin kansainvälistä kasvua tavoittelevien Business Finlandin innovaatiorahoitusta saaneiden pk-yritysten kehitystä vuosina 2014−2017 päättyneissä projekteissa, havaittiin liikevaihdon kasvaneen vuosittain keskimäärin 20 prosenttia. Muissa vastaavissa pk-yrityksissä liikevaihdon kasvu oli keskimäärin 13 prosenttia.

Vastaavasti viennin kasvu oli samalla aikajaksolla 24 prosenttia. Viime vuonna päättyneissä, rahoitetuissa projekteissa luotiin lähes 3 000 uutta innovaatiota, tuotteita tai palveluita ja yli 1 300 patenttia tai patenttihakemusta. Sivutuotteina syntyi yli 800 opinnäytetyötä.

Innovaatiotoiminta on yhteistyötä

Muutaman viime vuoden aikana on innovaatiokeskusteluun noussut uusi muotisana: ekosysteemi. Tässä yhteydessä sillä tarkoitetaan toimintamallia, jossa on mukana toimijoita niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta ja jossa tehdään yhteisesti työtä yhdessä tunnistetun tavoitteen saavuttamiseksi. Kaikilla ekosysteemin toimijoilla on oma osaamisensa, joka hyödyttää kokonaisuutta. On oleellista, että toimijat pyrkivät samaan maaliin samanaikaisella työllä. Ekosysteemi ei voi toimia yksittäisten ponnistusten varassa.

Elintarvikeala on yksi mahdollinen ekosysteemialusta. Se vaatii kirkkaan tavoitteen ja suunnitelman sen saavuttamiseksi sekä halukkaat ja osaavat toteuttajat kumppaneiksi. Tavoitteena pitää olla merkittävä kansainvälinen kaupan kasvu. Kaura voisi olla hyvä esimerkki tämäntyyppisestä toiminnasta.

Tilaa on uusille alueille! Samalla kehittyneet ekosysteemit lisäävät Suomen koko innovaatioympäristön kiinnostavuutta myös ulkomaisten yritysten innovaatiotoiminnan sijaintipaikkana.