Rahoitusta eri lähteistä
Eri suuruisille ja sisältöisille investoinneille ja kehityshankkeille on olemassa useita erilaisia rahoituslähteitä.
Elintarvikealan yrityksistä harvalla tuottavuus on niin hyvä, että investoinnit ja kehityshankkeet pystyttäisiin rahoittamaan tulorahoituksella. Kuitenkin investoinnit esimerkiksi uusiutuviin energialähteisiin tai toiminnan laajentamiseen ovat olennaisen tärkeitä toiminnan jatkumiselle pitkällä aikavälillä.
Tavallisin tapa hankkia rahoitus investoinnille on hakea lainaa pankista, mutta elintarvikealalla on niiden lisäksi myös useita muita rahoittajia. Tässä koottuna muutamia.
- Business Finland
Business Finland tarjoaa palveluita aloittaville yrityksille, pienille ja keskisuurille yrityksille, suurille yrityksille, tutkimusorganisaatioille ja julkiselle sektorille. Rahoitusmalleja on useita erilaisia. Rahoitusta (avustus tai laina) voi hakea erilaisille kehityshankkeille, tuotekehitykseen, markkinoille pääsyyn ja kansainvälistymiseen.
Business Finlandilla on myös erilaisia alakohtaisia ohjelmia, kuten taannoinen Sapuska ja nyt loppusuoralla oleva Food from Finland. Se keskittyy elintarvikeyritysten kansainvälistymiseen ja tavoite on kaksinkertaistaa Suomen elintarvikevienti 2025 mennessä.
Business Finlandin rahoitushakemus tehdään heidän kotisivuillaan valmiisiin hakemuspohjiin. businessfinland.fi
- ELY-keskukset
ELY-keskukset rahoittavat pienten ja keskisuurten yritysten kehitys- ja investointihankkeita. ELY on lyhenne sanoista elinkeino, liikenne ja ympäristö. ELY-keskukset kanavoivat avustusten kautta myös EU-rahoitusta.
Maaseudun yritystuki on tarkoitettu sekä aloittaville että toimintaansa laajentaville yrityksille maaseutualueilla, mutta ei edellytä hakijalta maatalouden harjoittamista. Kuljetustukea myönnetään harvaan asutuilla alueilla toimiville yrityksille korvaamaan pitkien kuljetusmatkojen kustannuksia.
- TyEl-takaisinlainaus
Takaisinlainaus työeläkeyhtiöstä edellyttää, että yrityksellä on työeläkevakuutus. Vakuutuksen ottanut yritys on oikeutettu lainaamaan eläkeyhtiöltä tai -säätiöltä rahastoon kertyneistä varoista.
Työeläkevarojen takaisinlainoilla oli työeläkejärjestelmän ensimmäisinä vuosikymmeninä 1960-luvulta 1990-luvun alkuun merkittävä rooli yritysten rahoituksessa, mutta nykyisin sitä käytetään melko vähän. Lainaushakemus tehdään omaan eläkeyhtiöön. tela.fi
- Leader-rahoitus
Leader-rahoitus on maaseudun kehittämisrahoitusta, johon varoja saadaan EU:lta (43 prosenttia), valtiolta (37 prosenttia) ja kunkin Leader-alueen kunnilta (20 prosenttia). Ohjelmakaudella 2023–2027 rahaa on käytössä yhteensä 230 miljoonaa euroa.
Leader-rahoitus on suunnattu pienille yrityksille: rahoitusta voivat hakea maaseutualueilla alle viisi henkilötyövuotta työllistävät yritykset esimerkiksi kehittämiseen tai investointiin. Rahoitus haetaan oman alueen Leader-yhdistykseltä.
- Sijoitusrahastot ja pääomarahastot
Sijoitusrahastot ovat viime vuosina kiinnostuneet varsinkin aloittavista yrityksistä. Ruoka-alaan erikoistunut rahasto on esimerkiksi Nordic FoodTech VC, ja myös Lifeline Ventures on tukenut useita elintarvikealan yrityksiä. Lisätietoa löytyy kunkin rahaston kotisivuilta.
- Säätiöt
Erilaiset säätiöt saattavat myöntää rahoitusta tutkimus- tai kehityshankkeille, joissa yritys on mukana osallistujana. Moni säätiö on rajannut tukensa kriteerit melko tiukasti esimerkiksi tiettyyn tieteenalaan tai maantieteelliseen alueeseen.
Elintarvikealan tutkimussäätiö on erikoistunut juuri tämän tieteenalan tukemiseen. Erilaisia rahastoja ja säätiöitä voi etsiä sivustolta saatiotrahastot.fi
- Joukkorahoitus
Joukkorahoitusta hyödynnetään useimmiten yritysidean käynnistämisessä. Esimerkiksi Mesenaatti.me on suomalainen joukkorahoituspalvelu, jonka mesenaatti.PRO -työkalu on suunnattu organisaatioiden kuten yritysten käyttöön. mesenaatti.me
- Starttiraha
Starttiraha on tarkoitettu aloittavan yrittäjän elinkustannuksiin. Se on yrittäjän omaa verotettavaa tuloa. Starttirahaa voi saada maksimissaan vuoden ajan, ja se on suuruudeltaan peruspäivärahan luokkaa. Sitä haetaan ennen yritystoiminnan aloittamista oman alueen TE-toimistolta. www.uusyrityskeskus.fi
Suosittelemme artikkelia
Lidl panostaa ilmastotyöhön ja tavoittelee nettonollaa 2050 mennessä
