Työvaatteita pestään paljon

Työ- ja suojavaatteita on monenlaisia. Elintarviketeollisuuden tuotantotiloissa käytetään pääasiassa työvaatteita, kun taas sähköasentajat käyttävät suojavaatteita. Puhekielessä termit menevät helposti sekaisin, mutta suojavaatteilla suojataan työntekijää vaaroilta. 

Suojavaatteet ovat sertifioituja, taustalla vaikuttaa henkilösuojainlaki. Elintarviketeollisuuden työvaatteiden käyttöä ohjaavat tuotantokohteen tarpeet, usein riskiperustainen kartoitus. Elintarvikealalla on globaalisti monenlaista toimintaa: lämpimiä ja kylmiä tiloja, likaista ja vähemmän likaista työtä. 

– Ensiarvoista on rakentaa tuotannosta pieniriskinen. Työvaatteet ovat tuomassa lisää suojaa, taustoittaa Lindström Oy:n globaalin tuotekehitystiimin tuotepäällikkö Elina Harjanne.  

Lindström toimii 24 maassa, ja jokaisessa niistä heillä on elintarviketeollisuuden asiakkaita. Liiketoiminta perustuu vuokraukseen ja pesuun. Liikevaihtoa sillä oli 388 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja henkilökuntaa 4 550.  

Työvaatteet koetuksella 

Koronapandemian myötä terveydenhuoltohenkilökunnan työvaatteiden pesumäärät ovat nousseet, mutta elintarvikealalla muutosta ei ole nähty. 

– Vaatteita on jo entuudestaan vaihdettu usein. Korkean hygienian alueilla vaatteita vaihdetaan tarvittaessa, ainakin kerran päivässä, ja muillakin hygienia-alueilla pitäisi vaihtaa päivittäin, kertoo Harjanne.  

Erityisesti lääketeollisuudessa käytetään puhdastilavaatteita. Niiden kangas ja vaatteen rakenteet ovat erilaiset, ja niiden peseminen vaatii erityisen puhdastilan pesulassa.  

Työvaatteita pestään paljon enemmän kuin tavallisia vaatteita. Niihin kohdistuu usein myös hankausta vaikkapa laatikoita nostellessa tai linjaston pyörivän hihnan läheisyydessä.  

– Työvaatteet valmistetaan pääasiassa kestävästä kankaasta, polyesteri-puuvillasekoitteesta. Vain vähän käytetään neulosvaatteita, kuten t-paitoja, Harjanne tarkentaa.  

Työvaatteita ei pidä pestä itse kotona. Lindströmin pesuprosessi noudattaa pesupuhtauden standardia EN-SFS 14065. Se takaa palveluprosessin puhtauden elintarvike-, lääke- ja terveydenhoitoalojen työvaatteille tuotannosta kuljetukseen ja jakeluun saakka. Lindströmillä on Suomessa kymmenen työvaatepesulaa.  

Työvaatteet kestävät yleensä useita vuosia kovasta kulutuksesta huolimatta.  

– Se on vuokraustoiminnassa tarkoituskin. Vaatteita myös korjataan. Se on asiakkaan kanssa sovittavissa, miten paljon korjausta on hyväksyttävää. Elintarviketeollisuus ei yleensä ole edustustyötä, kuten vaikkapa tarjoilijoiden vaatteet. Työvaatteita korjaamalla yksittäisen tekstiilin elinkaarta pidennetään merkittävästi, ja sillä on iso vaikutus tekstiilituotannosta aiheutuvan ympäristökuormituksen vähentämisessä. 

Työvaatekulttuurit vaihtelevat 

Aasian isot elintarvikealan yritykset suosivat unisex-vaatteita, jokaiselle sopivaa kokoa ja mallia. Usein yritykset kuitenkin haluavat nimikoida vaatteet omalla logollaan. Etenkin Euroopassa osa asiakkaista haluaa työntekijäkohtaiset, nimikoidut vaatteet.  

– Aasiassa työntekijävaihtuvuus on suuta, joten mahdollisimman monelle käyttäjälle sopiva vaatemalli vähentää tarvetta varastoida ylimääräisiä tekstiilejä. Suomessa taas yksittäisen työntekijän viihtymisellä on iso merkitys, Harjanne vertailee.  

Pohjoismaissa kerrospukeutuminen on tuttua, kun taas joissain lämpimissä maissa esimerkiksi pakkasvarastoihin halutaan mahdollisimman paksut ja lämpimät takit.  

Valkoinen on elintarviketeollisuuden työvaatteiden pääväri, jotta lika erottuisi. Varsinkin suurissa laitoksissa eri hygienia-alueiden työntekijöiden vaatteita merkitään väreillä. esimerkiksi korkean hygienian alueiden työntekijät halutaan nopeasti erottaa muista.  

– Usein suositaan taskuttomia malleja, mutta toisinaan työntekijät tarvitsevat vaikkapa työkaluja tai puhelimen. Tasku voi olla takin sisäpuolella tai hyvin suljettava. Erilaisia vaatteita voi tilata myös koekäyttöön.  

Työvaatteet valmistetaan tarpeeseen 

Lindström valmistaa työvaatteita myös itse. Suomea lähin tehdas on Latviassa. 

– On ympäristöystävällisempää tuottaa vaatteita lähellä asiakasta, kun tiedetään minkä kokoista ja mallista vaatetta asiakas tarvitsee, eikä keskusvarastoon tarvitse teettää isoa määrää vaatteita. 

Kankaat kehittyvät, kun uusia tekstiilikuituja saadaan markkinoille. Vaatteisiin lisätään myös teknologiaa.  

Asiakas voi seurata digitaalisesti tuetuilla palveluilla työvaatteiden liikkeitä helposti, esimerkiksi vaihdetaanko työvaatteita kyllin usein. Asiakas näkee työvaatteiden tilanteen milloin tahansa ja missä tahansa.  

–Hyödynnämme esimerkiksi tietoa siitä, kuinka monta kertaa vaate on pesty tai korjattu. Etsimme myös jatkuvasti myös uusia mahdollisuuksia hyödyntää uusinta teknologiaa työturvallisuuden parantamiseksi ja hygienia vaatimusten tueksi, Elina Harjanne valottaa.  

Globaalisti iso osa käytöstä poistetuista työvaatteista on viety kaatopaikalle. Suomessa ne ovat päätyneet energiajätteeksi.  

Lindström on sopinut yhteistyöstä kiertotalousyritys Rester Oy:n kanssa vuonna 2021. Jatkossa kaikki Suomessa syntyvät 500 tonnia poistotekstiiliä kierrätetään uudeksi raaka-aineeksi. Paimion poistotekstiilien jalostuslaitos käynnistyy alkusyksystä. Lindström on ollut mukana Paimion pilotissa, ja sinne on jo toimitettu paljon poistotekstiilejä. Resterin Paimion jalostuslaitoksessa poistotekstiilistä valmistetaan tekstiilikuitua käytettäväksi esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa langan ja edelleen kankaan tai teknisten tekstiilien valmistukseen, tai rakennusteollisuudessa eristys- ja komposiittimateriaalien sekä akustiikkalevyjen tuotantoon. 

– Lindströmin globaali tavoite on, että kaikki poistotekstiilit kierrätetään vuoteen 2025 mennessä.