Elintarvikelaboratorio analysoi kaiken heinäsirkasta villisianpäähän

Seinäjoen elintarvike- ja ympäristölaboratorio yhtiöitettiin vuonna 2012. SeiLab Oy on kasvanut vuosien varrella: siihen kuuluu Seinäjoen päätoimipisteen lisäksi Kauhajoen rehulaboratorio, Haapaveden toimipiste ja Perniön laboratorio.

Seinäjoen laboratorion kemian osastosta ja sen laadun ylläpitämisestä sekä kehittämisestä vastaa kemisti Elina Alho. Käytännön työtä on hänen lisäkseen tekemässä neljä laboranttia.

– Teemme täällä elintarvike- ja puhdasvesi-analytiikkaa, kuten kaivo- ja allasvesien tutkimusta. Elintarvikkeista selvitämme esimerkiksi ravintosisällöt.

Kemian osastolla näytteet jakautuvat noin puoliksi elintarvike- ja vesianalyyseihin. Alho kuvaa työn arkea monipuoliseksi ja tiivistahtiseksi.

− Tiiviys tuo kuitenkin tiettyä ryhtiä työpäivään, hommat vain pitää hoitaa järjestyksessä.

Jauhelihasta mahlaan

Mikrobiologi Anne Kinnunen vastaa mikrobiologian osaston pyörittämisestä. Hänelläkin on apunaan neljä laboranttia hoitamassa analysointityötä.

− Analysoimme elintarvikkeita ja erilaisia vesiä, kuten talousvettä ja uimavettä. Lisäksi meille tulee erilaisia ulostenäytteitä ja lihan trikiinimäärityksiä.

Käytännössä näytteet saapuvat vastaanottopisteeseen, josta ne siirretään kemian tai mikrobiologian laboratoriotiloihin riippuen siitä, mitä analyyseja asiakas on näytteestä pyytänyt. Yleensä tilaajalle on selvää, mitä tutkimuksia hän haluaa teettää, mutta ei aina.

− Joskus pitää soittaa perään ja selvittää. Riippuu paljon tutkittavasta näytteestä, mitä ylipäänsä voi tai pitää tutkia. Meille tulee muun muassa omavalvontanäytteitä. Pitkään toiminut elintarvikealan yrittäjä yleensä tietää, mitä tutkimuksia hän haluaa teettää. Toisaalta kansainvälinen tai kansallinen lainsäädäntö velvoittaa tutkimaan tietyistä elintarvikkeista tietyt asiat. Esimerkiksi jauhelihasta tehtäviin analyyseihin vaikuttaa EU-lainsäädäntö ja elintarvikelainsäädäntö.

SeiLabissa sekä mikrobiologian että kemian osastolla palvellaan asiakkaita etsimällä heille tietoa ja selvittämällä asioita heidän puolestaan. Kinnunen nostaa esimerkiksi koivunmahlan, jolle ei ole olemassa raja-arvoja.

− Meidän on pitänyt itse selvittää, millainen mahlan tyypillinen mikrobiologinen taso on ja antaa lausunnot tämän kokemuksen pohjalta.
Toinen esimerkki on merilevä: laboratorion pitää selvittää, mikä lainsäädäntö sitä koskee ja millaisia menetelmiä voi käyttää.

Laatua kautta linjan

Viranomais- ja omavalvontatutkimuksia tehdään Eviran laboratorioiden lisäksi Eviran hyväksymissä laboratorioissa, kuten SeiLabissa.

Elina Alho sanoo, että myös FINAS-akkreditointi varmistaa, että elintarvikelaboratorion työ täyttää laatukriteerit. FINAS on Suomen kansallinen akkreditointielin. Se toteaa päteväksi laboratorioiden lisäksi esimerkiksi tarkastuslaitoksia ja päästökauppatodentajia.

Sekä Alho että Kinnunen ovat yhtä mieltä siitä, että Suomessa laboratorioanalytiikka ja -palvelut ovat laadukkaita ja kuluttajat voivat turvallisin mielin käyttää elintarvikkeita, joiden valmistusta valvotaan tiukasti.

− Suomessa asiat ovat aika hyvin: valvonta toimii, ja tuottajat ovat vastuullisia. Meillä tutkitaan maata, rehua ja eläimiä sekä elintarvikkeita, koko kaari pellolta ruokapöytään. Myös laitoksista otetaan puhtausnäytteitä, jotta elintarvikkeiden tuotantoympäristö on turvallinen, Anne Kinnunen sanoo.

Elina Alho lisää, että myös veden laatu on Suomessa hyvä.

− Lisäksi meillä voi luottaa siihen, että kun tutkituttaa vesinäytteen tai elintarvikkeen, tulos on sitä, mitä paperissa sanotaan.

Kasvun syyt

Viime vuonna SeiLabissa tutkittiin yli 90 000 näytettä, joista 33 500 tuli mikrobiologiseen tutkimukseen ja 7 500 kemialliseen analyysiin. Loput ovat viljavuusnäytteitä sekä maa- ja rehunäytteitä.

Alho kertoo, että analyysimäärät ovat jatkuvassa kasvussa.

− Kasvua selittää organisaation kasvaminen ja kemian puolella analyysivalikoiman laajentuminen. Esimerkiksi rasvahappoanalytiikka, erityisesti tyydyttyneiden rasvojen tutkimus, sekä ravintokuitumääritykset ovat tulleet valikoimaan.

Lainsäädännön kautta uudistuneet pakkausmerkintävaatimukset vaikuttavat taustalla. Juuri tyydyttyneet rasvat, sokerit ja suolan määrittäminen natriumin kautta tulee tietää ja merkitä kuluttajan näkyville tuotepakkaukseen.

Alan ja analyysivaatimusten kehittyminen on vaatinut myös laiteinvestointeja. SeiLab on investoinut muun muassa ravintokuitulaitteistoon ja rasvahappoanalytiikkaan.

− Kaikkiaan puhutaan varmaan noin 300 000 euron investoinneista pelkästään elintarvikekemian analytiikkaan viimeisen viiden vuoden aikana.

Yllätykset ovesta

Anne Kinnunen kertoo, että mikrobiologiassa on panostettu esimerkiksi biokemiallisiin ja molekyylibiologisiin menetelmiin.

− Uudella laitteistolla saamme tehtyä pikamäärityksiä, kun yleensä mikrobiologiset analyysit ovat pitkälle käsityötä ja vaativat aikaa. Tässä ei käytetä lainkaan maljoja, vaan näytteet syötetään koneeseen, joka analysoi ne.

Menetelmät perustuvat kansainvälisiin standardeihin, joita päivitetään tasaisin väliajoin. Haastatteluhetkellä Kinnusen käsissä oli neljä erillistä standardipäivitystä: salmonellan, Yersinian ja kaksi Listerian tutkimusstandardia.

Mikrobiologiassa ei voi etukäteen päättää, miten työpäivä kehittyy.

− Monet omavalvontanäytteet rullaavat omalla painollaan näytteiden vastaanottoon. Yhtäkkiä sisään tulevat näytteet sekoittavat pakkaa, mutta se kuuluu tämän työn luonteeseen. Tänään se oli ruokamyrkytysepäily, Kinnunen kertoo.

Tutkittava matriisi merkitsee tutkimuskohdetta, tutkittavaa näytettä. Mikrobiologiassa se voi olla esimerkiksi rehua, lihaa, salaattia, sämpylää tai vaikka villisianpäätä; sellainenkin on nähty.

Trendit ja dieetit

Laktoosittomuus ja gluteenittomuus ovat yleisiä vaatimuksia, joita halutaan tutkituttaa, samoin ravintokuitu ja rasvat. Tietyt ruokavaliot tai dieetit heijastuvat myös elintarvikelaboratorion tutkimuspyyntöihin.

− Elintarviketeollisuudessa voidaan tehdä päätös lisätä D-vitamiinia tai vähentää suolaa. Muutokset heijastuvat analytiikkaan. Samoin uudet ruoka-aineet, kuten härkikset tai sirkat. Samat ravintoarvot pitää mitata sirkoistakin kuten muistakin elintarvikkeista, Elina Alho kertoo.
Minkä neuvon antaisit uusille elintarvikealan yrittäjille?

− Onko tätä turvallista syödä on liian laaja kysymys. Analytiikka ei ole halpaa, eli tutkimukset tulisi tehdä riittävän laajalla skaalalla, mutta järkevissä puitteissa. Autamme yrittäjää löytämään järkevän analyysipaketin, joka tyydyttäisi myös viranomaisia, Alho sanoo.

Uuden elintarvikealan yrittäjän kannattaa ensin ottaa yhteys viranomaisiin, esimerkiksi oman kunnan terveysvalvontaan ja selvittää asioita itse, ennen kuin lähettää näytteen elintarvikelaboratorioon.

− Jokaisen yrittäjän tulisi olla oman tuotteensa paras asiantuntija. Taustatyötä kannattaa tehdä, mutta toki aina autamme asiakasta eteenpäin, ketään ei jätetä palvelematta, Anne Kinnunen sanoo.

Tuleva on auki

Onko mahdollista, että ovestanne tulee sisään jokin iso yllätysmomentti tulevaisuudessa?

− Kyllä on, kuten pari vuotta sitten ilmestynyt maitoseleeni. Huomattiin, että luomutuotannossa seleeni liikkuu huonosti, ja lehmillä oli seleeninpuutosta. Pystytimme seleenimääritykset tiukalla aikataululla. Olemme sen jälkeen analysoineet valtavan määrän muun muassa maito- ja rehunäytteitä, Elina Alho kertoo.

Tulevaisuudessa laboratoriokenttä saattaa entisestään harveta.

− Taustalla on pienten kuntalaboratorioiden karsiutuminen alalta. Toiminta alkaa olla isojen toimijoiden käsissä, ja kilpailu on kovaa. On odotettavissa, että viiden vuoden päästä toimijat entisestäänkin harventuvat. Mietityttää, onko analyysien tekeminen Suomessa jatkossa tarpeeksi kannattavaa.
Alho viittaa monikansallisiin, isoihin laboratorioketjuihin ja siihen, olisivatko ne markkinoille tullessaan valmiit säilyttämään analytiikkaa nykyisellä skaalalla.

− Mitä vähemmän toimijoita, sitä enemmän kilpailu vääristyy.

Anne Kinnunen kysyy puolestaan, alkaako laatu kärsiä, jos laboratoriotoiminta keskittyy muutamalle paikkakunnalle, jolloin näytteiden kuljetusmatkat voivat olla todella pitkiä.

− Mikrobiologian kannalta pitkät välimatkat toimivat keskittymisen hidasteena, sillä analyysit pitää aloittaa 24 tunnin kuluessa näytteenotosta.