Parasta pöytään

Kaupan omien merkkien, private label -tuotteiden, markkinaosuus on Suomessa vajaan kolmanneksen luokkaa. Se on samalla tasolla Kreikan ja Turkin kanssa. Italiassa osuus on vain 22 prosenttia. Toisena äärilaitana ovat Sveitsi ja Espanja, joissa jopa puolet vähittäiskaupan tuotteista myydään kaupan omilla merkeillä. Nielsenin tilastojen mukaan suurimmat PL-tuoteryhmät ovat tuoretuotteet, pakasteet ja maitotuotteet.

Kaupan omilla merkeillä on vahva asema, ja markkinaosuus kasvaa Kantarin mukaan 2,7 prosentin vuosivauhtia. Vielä nopeammin kasvaa kaupan omien brändien premiumtuotteiden myynti (6,4 %). Vähittäiskaupan lisäksi elintarvikkeita valmistetaan alihankintana myös esimerkiksi ravintoloille. Eri valmistajat yhdistelevät brändejään, ja brändejä ostetaan käyttöön muiltakin.

Takavuosina Olvin Angry Birds -lisenssillä valmistamat juomat vietiin käsistä. Froneri Finland valmistaa karkki- ja keksihyllystä tuttuja brändijäätelöitä. Tässä lehdessä esitellyt Domretor, West Mills ja Finnish Food Factory ovat sopimusvalmistukseen erikoistuneita, kasvavia yrityksiä. Aina pakkauksesta ei käy ilmi valmistaja, usein on tyydyttävä valmistuttajan tietoihin.

Maustaja on Suomen suurimpia sopimusvalmistajia. He valmistavat tuotteita 80 eri asiakkaalle. Yritys on jo pitkään vienyt Lidlin brändeillä kastikkeita Keski-Euroopan markkinoille. Nyt vientiovet ovat avautumassa myös suurjahdeille. Äveriäiden superjahtien omistajat haluavat seurueilleen huippuluksusta: inspiroivaa, vastuullista ja terveellistä ruokaa ja juomaa.

Superjahtien vuoden ruokabudjetti on noin 500 miljoonaa euroa, mutta käytännössä rikkaimmista rikkaimpien tuotteiden hinnalla ei ole ylärajaa. Food from Finland -yhteistyö tukee lukuisia suomalaisyrityksiä myös sopimusvalmistustuotteiden vientiponnisteluissa.

Miten ihmeessä maatalouden kannattavuus saataisiin kuntoon? Kasvinviljelytiloilla ei enää uskota maatalouden tulokehitykseen ja toimeentuloa etsitään muualta. Tilojen määrä vähenee, tilakoko kasvaa ja tilat keskittyvät maantieteellisesti. MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalaisen mukaan kannattavuutta on vaikea parantaa tilakoon ylittäessä 150–250 hehtaarin rajan.

Ruuan hinta vaikuttaa väärältä, liian halvalta. Pitkään kaupasta mukaan ostettavista valmisruuista oltiin valmiita maksamaan muutamia euroja, mutta samaan aikaan lounasruokailu kehittyi Suomessa. Pandemian varjossa osa ravintoloista on tuonut lähikauppoihin annosaterioita säilyttäen lounasruokailun hintatason. En tarkoita, että suomalaisilla olisi varaa ulkoistaa ruuanlaitto ammattikeittiöille. Hinnat ovat kuitenkin vain mielikuvia: kaiken ei tarvitse olla halpaa. Ja toisinpäin: huonosta ei kannata maksaa.

Kaiken ei tarvitse olla halpaa.

Vaan mistäpä tietäisi, mitkä tuotteet olisivat omaan arkeen sopivimpia, kun valikoimat ovat päätä huimaavat? Aalto yliopiston visuaalisen viestinnän muotoilun lehtorin Markus Joutselan mukaan kuluttaja ei tiedosta nähneensä koskaan arviolta 30 prosenttia kaupan tuotteista.

Pakkaukset ovat tutkitusti tehokkain mediapanostus pääoman tuoton näkökulmasta. Pakkaussuunnittelijat kertovat tämän lehden Pakkausbrändi perustuu tietoon -jutussa keinoista erilaistaa tuote oman kategorian tuotteista, keinoista rakentaa aito ja toimiva brändi ja miten huomaamattomatkin asiat vaikuttavat käyttökokemukseen. Pakkauksella luodaan hintamielikuva, eikä kaiken tarvitse olla halpaa.

Laura Hyvärinen

päätoimittaja, ETM

P.s. Tämä lehti on lähetetty näytenumerona Agronomiliiton jäsenille. Tietoturvasta on huolehdittu asianmukaisesti. Allekirjoittanut toimii Agronomiliiton valtuuston jäsenenä ja kutsuu muutkin mukaan kehittämään ruokajärjestelmää ja toimimaan yhdessä. Tervetuloa Elintarviketieteiden Seuraan!

Kommentit

Jätä kommentti