Mitä kuuluu EU:n ravitsemusvastuullisuusaloitteille? 

Pellolta pöytään -strategian toimeenpano venyy edelleen, koska vaikutusarviointi on vielä osittain kesken.

EU:n komissio julkaisi keväällä 2020 Pellolta pöytään -strategian oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää ruokajärjestelmää varten. Strategia on keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) tavoitteiden toteuttamista. Strategian toimintasuunnitelmassa on 27 toimenpide-ehdotusta, joiden aikajänne on vuoden 2024 loppuun. 

Kestävän ruokajärjestelmän kolme pilaria ovat ympäristövaikutukset, sosiaaliset vaikutukset, joihin kuuluu myös terveys sekä taloudelliset vaikutukset. Nämä on otettava huomioon kaikkien toimenpiteiden kohdalla koko elintarvikeketjussa pellolta pöytään. Kestävällä ruokajärjestelmällä varmistetaan turvallisten, ravitsevien, kohtuuhintaisten ja kestävällä tavalla tuotettujen elintarvikkeiden riittävä ja monipuolinen tarjonta kaikille ihmisille kaikkina aikoina.  

Pellolta pöytään -strategia on laaja ja moneen osa-alueeseen jakautuva. Yksi strategian tavoitekokonaisuus on kestävän elintarvikekulutuksen edistäminen sekä terveellisiin ja kestäviin ruokavalintoihin siirtymisen helpottaminen. 

Toimintasuunnitelmassa on aloitteita, joilla edistetään elintarvikkeiden koostumuksen uudelleenmuokkausta. Yksi tällainen on ravintosisältöprofiilien laatiminen. Profiileilla rajoitettaisiin erityisesti runsaasti rasvaa, sokereita tai suolaa sisältävien elintarvikkeiden markkinointia. 

Pakkaus- ja päiväysmerkinnät uudistetaan 

Elintarvikkeista annettavia tietoja esitetään kehitettäväksi niin, että kuluttajan olisi aiempaa helpompi tehdä terveellisiä ja kestäviä ruokavalintoja. Komissio ehdottaa harmonisoituja pakollisia pakkauksen etupuolella esitettäviä ravintoarvomerkintöjä. Komissio myös harkitsee pakollisia alkuperämerkintöjä nykyistä useampiin elintarvikkeisiin. 

Päiväysmerkintöjä koskevia sääntöjä ehdotetaan tarkistettavaksi, koska nykyisten päiväysmerkintöjen käytön ja merkintöihin liittyvien väärinymmärrysten katsotaan osaltaan aiheuttavan ruokahävikkiä. 

Haluatko lukea koko artikkelin?

Artikkeli on saatavilla digilehden käyttäjille.

Siirry digilehteen