Maailma on sekä pieni että suuri 

Ruokaviennin tuplaamisen tavoite on vahvana monen elintarvikealan toimijan mielessä. Tavoite edellyttää voimakasta kasvua, mutta sen ei pitäisi olla mahdoton. Vaikka Suomi on pieni ja logistisesti kaukana monista suurista markkinoista, Suomea asukasluvultaan selvästi pienempi naapuri Viro on ohittanut meidät ruokaviennin määrässä mitaten. 

Tarvitaan sinnikästä työtä ja tukiverkostoja. Eräs vientiä edistävä toimija on vastikään perustettu SUVI ry, joka on yritysvetoinen elintarvikevientiä edistävä järjestö. Lue sen suunnitelmista lisää sivun 24 jutustamme. 

Maailman koko on suhteellinen asia. Maailma on tietoliikenneyhteyksien tehostumisen myötä pienentynyt henkisesti, mutta kun viedään konkreettisia tuotteita kuten elintarvikkeita, matkat ovat sittenkin aikamoisia. Tarvitaan kekseliäitä ratkaisuja, yhteistyötä ja tukea. 

Maailman koko tulee näkyväksi esimerkiksi siinä, että pienikin yritys voi viedä tuotettaan ja palveluaan hyvinkin kauas vaikkapa kumppanien kanssa yhdistyen, mutta edelleen suuri osa kaikkein pienimmistä elintarvikealan yrityksistä toimii paikallisesti ja tarvitsee nimenomaan lokaalia verkostoa menestyäkseen.  

Lue innostava esimerkki, miten Moilas Oy on saanut kauraleivontaosaamisensa Saksan markkinoille paikallisen kumppanin kanssa (s. 38). Seinäjoen ammattikorkeakoulu taas selvitti, että paikalliset kaupat ja suoramyynti ovat tärkeimpiä myyntikanavia pienimmille yrityksille, joita valtaosa elintarvikealan toimijoista on (s. 40). 

Paikalliset yrittäjät voivat liittyä yhteen näkyäkseen paremmin ja saadakseen muita hyötyjä yhteistoiminnasta. Eräs yhteistyön muoto on alueellinen klusteri: Pohjois-Savon Agri-Food -klusterista kertoo sivun 12 Ajankohtaista-juttumme. 

Elintarviketeollisuusliiton keväisessä kyselyssä suuri osa vastaajista toivoi Suomelle lisää omavaraisuutta. Tulos on ymmärrettävä: omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kysymykset ovat olleet pinnalla toinen toistaan seuraavien globaalien kriisien myötä.  

Mistä omavaraisuudessa eniten kiikastaa ja miten sitä voisi vahvistaa? Ratkaisuja on useita, mutta globaalista keskinäisriippuvaisuuksien verkostosta olisi vaikea irrota kokonaan – eikä se olisi edes järkevää. Lue pääjutustamme sivulla 16, miten ruokaturvan ja kansallisen huoltovarmuuden työelämäprofessori Kaisa Karttunen asian näkee. 

Suomessa on jotain sellaista, mitä monelta maalta puuttuu ja mistä voi vielä nousta kansainvälinen kilpailuvaltti: runsaat ja uudistuvat pohjavesivarat. Ne ovat hyvä lähtökohta juomateollisuudelle. Puhdasta vettäkin meiltä viedään maailmalle, mutta myös pitkälle jalostettuja premium-juomia. 

Juomateollisuuden tuotteista suurin osa kulutetaan kotimaassa, mutta globaalit trendit vaikuttavat siihen, mitä Suomen janoiset kuluttajat kaipaavat. Yhä terveellisemmät tuotteet kuten matala-alkoholiset tai alkoholittomat vaihtoehdot kiinnostavat, ja somehitti voi yhtäkkiä myllätä myyntikäyrät uusiksi. 

Toisaalta alkoholilainsäädännön uudistus tuonee lähiaikoina kauppoihin nykyistä vahvempia juomia. Juoma-ala kaipaa sääntelyltä ennakoitavuutta, vaikka erilaisiin vaihtoehtoihin sopeudutaankin, selviää teemasivujen jutustamme (s. 20). 

Ps. Nähdään Elintarvikepäivässä 14.5. Toimitus kuulee mielellään juttuvinkkejä, ideoita ja muita terveisiä.