Liha-alan uusi nousu

Tänä vuonna fysiikan Nobel-palkinnon saivat Syukuro Manabe, Klaus Hasselmann ja Giorgio Parisi tutkimuksistaan, jotka lisäävät ymmärrystä ilmaston muuttumisesta. Ensin mainitut ovat olleet mukana IPCC:ssä eli hallitusten välisessä ilmastopaneelissa vuodesta 1990, samoin kuin tähän lehteen maailman ruokajärjestelmän mittasuhteista kirjoittanut trooppisen metsänhoidon emeritusprofessori Markku Kanninen.

Ihmiskunta ajaa vauhdilla kohti tuhoa, mutta suuntaa voi vielä kääntää. Ilmaston 1,5 asteen lämpötilan nousu arvioidaan saavutettavan vuosikymmenessä. Lähes puolet maapallon maa-alasta on maatalousmaana ja laitumina. Viljelymenetelmät ovat monin paikoin kestämättömiä, ja uutta peltomaata raivataan metsistä.

Ruuantuotannon kasvihuonepäästöt ovat 17 miljardia hiilidioksidiekvivalenttitonnia, mikä on kaksi kertaa niin paljon kuin liikenteen päästöt. Ruuantuotannon kasvihuonepäästöistä 57 prosenttia liittyy eläinperäisten elintarvikkeiden tuotantoon. Liha- ja maitomarkkinat kasvavat, vaikka terveyden ja päästöjen vähentämisen kannalta kasvispainotteinen ruokavalio olisi parempi.

Liha-alalle povataan vallankumousta viiden vuoden sisällä. Solumassasta lihaa kasvattavat yritykset ovat keränneet jo miljardin sijoittajarahaa. Tuotelanseerausten aikataulut ovat yhä epävarmoja, koska Amerikassa ja Euroopassa niillä ei ole uuselintarvikehyväksyntää. Singaporen ruokavirasto (SFA) on jo myöntänyt Eat Just -yritykselle luvan käyttää broilerin solumassaa nugettien raaka-aineena.

Uudentyyppisen lihan markkinat kasvavat, ja niiden ennustetaan ottavan kymmenen prosentin osuuden maailman lihamarkkinoista tämän vuosikymmenen aikana. Elintarvikealan visionäärinen konkari Heikki Manner koosti katsauksen solumassasta lihaa valmistavista yrityksistä tähän lehteen.

Suomen elintarviketuotanto nojaa eläimiin, vaan mitä tapahtuu solumaataloudessa? VTT:llä Heiko Rischerin tiimissä on kehitetty kahvisolukko eli kahvilta maistuvaa ja tuoksuvaa kasvisolumassaa bioreaktorissa. Solar Foods tuottaa bioreaktorissaan yksisoluproteiinia, jolle haetaan uuselintarvikelupaa.

Teknologian rakentaminen vaatii energiaa ja luonnonvaroja, mutta tietoa tuottavat, säädettävät ja toimintavarmat koneet ja laitteet säästävät resursseja ja tehostavat tuotantoa pitkällä aikavälillä.

Ennakoivalla kunnossapidolla säästyy hurjasti aikaa, rahaa ja raaka-aineita, jos hyödynnetään älykkäitä (etä)ratkaisuja. Snellmanilla kunnossapidon työntekijöiden ajasta 70 prosenttia menee ennakoivaan huoltoon. Multivacin huoltopäällikön Timo Leppäsen mukaan ennakkohuoltojen määrä on noussut 60–70 prosenttia vuosikymmenessä. Samaan aikaa vikakeikat ovat laskeneet 90 prosenttia, ja koneiden tekninen käytettävyys on noussut vastaavasti. Kun tuotanto sujuu suunnitelmien mukaan, resursseja ei mene hukkaan.

Uutta on ihmisen ja robotin yhteistyö, vuorovaikutteinen robotiikka. Uusi turvatekniikka on tehnyt mahdolliseksi ihmisen ja robotin yhdessä työskentelyn. Se tuo joustavuutta ja yhteistyörobotit mahtuvat pieneenkin tilaan.