Huomiotaloudessa kovin kohu voittaa 

Kuluttajien suhdetta ruokaturvallisuuteen ohjaavat usein päivän puheenaiheet ja kohut.  

Kun Euroopan ruokaturvallisuusviranomainen EFSA viime vuonna kartoitti eurooppalaisten kuluttajien ruokaturvallisuuteen liittyviä pelkoja, suomalaisten ykköspeloksi nousi mikromuovi. 

Tuntematon pelottaa. Mikromuovin vaikutuksista ja vaikutusmekanismeista tarvitaan ja saadaankin koko ajan uutta tietoa. Suomessakin niitä tutkitaan, ja melko vastikään on laboratorio-oloissa selvinnyt esimerkiksi, että mikromuovit häiritsevät pötsikäymistä ja aiheuttavat solukuolemaa ihmisen suolistosolulinjoissa. 

Ei kuulosta hyvältä. Kuitenkin suomalaiset, jotka pelkäävät mikromuoveja enemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin, elävät ympäristössä, jossa mikromuoveja on vähemmän. 

On selvää, että muovin kertymistä ympäristöön on säädeltävä jo varovaisuusperiaatteen vuoksi: muovilaatuja on niin paljon ja mikro- ja nanokokoon jauhautuessaan hiukkaset ovat kosketuksissa niin monien eri aineiden kanssa, että mikään taho ei voi luvata niitä kaikkia turvallisiksi. 

Nykytiedon valossa mikromuovit eivät kuitenkaan ole merkittävä riski terveydelle, arvioi mikromuovitutkimukseen perehtynyt THL:n erikoistutkija Merja Korkalainen. 

Yksinkertaisia ratkaisuja ei ole eikä aina varmaa tietoakaan. 

Sama pätee koko ruokajärjestelmään. Toimintaympäristö on globaali ja monimutkainen. Monilla kuluttajilla on kuitenkin toive yksinkertaisiin ratkaisuihin. 

Kaivataan myyttiselle muistojen maaseudulle, jota ei ehkä koskaan ollutkaan. Toivotaan terveellistä kotiruokaa, joka kuinka ollakaan ei useinkaan ole kovin terveellistä verrattuna vaikkapa henkilöstöravintoloiden tarjontaan. 

Huoli mikromuoveista on sukua huolelle ultraprosessoinnista. Kuulostaa pahalta, vaikka täysin ei ymmärretä, millä tavalla asia on pahasta. Jotenkin epäluonnollista se kuitenkin on. 

Ja huolet on otettava todesta: on perusteltava ja kerrottava, miten asiat tieteen valossa juuri nyt ovat, vaikka tiede ei anna vastausta kaikkiin kysymyksiin ja myös huolta vahvistavaa tietoa ilmenee. Huomiotalouden maailmassa se on pitkä ja joskus kivinenkin tie. 

Vuosi 2026 on kotimaisten elintarvikealan messujen vuosi. Tule tapaamaan Kehittyvän Elintarvikkeen ja ETS:n tiimiä maaliskuun 11.–12. päivinä Helsingin Messukeskukseen, jossa on PacTecFoodTecPlastExpo-tapahtumakokonaisuus. Kehittyvä Elintarvike on tuottanut messuille myös lavaohjelmaa, jossa katsotaan ruuan tulevaisuuteen. 

Huhtikuun 15.–16. olemme ständillä Helsingin Messukeskuksessa ChemBio-tapahtumassa ja Kemian Päivillä. ETS:n Elintarviketurvallisuuden ja -analytiikan jaosto järjestää kasvipohjaisten proteiininlähteiden sääntelyyn ja  tutkimukseen liittyvän seminaarin. 

Toukokuun 5. olemme mukana Elintarvikepäivässä, jossa taas on luvassa huippuohjelmaa ja innostavia puhujia monesta eri teemasta. Finlandia-talolla järjestettävän tapahtuman slogan on tänä vuonna Ruoka vahvistaa Suomea. 

Innostavaa tapahtumakevättä!