Korona tarjoaa vientimahdollisuuksia joustaville toimijoille

Jo puolitoista vuotta jatkunut pandemia ja taantuma ovat pitäneet ihmiset enimmäkseen kotona. Rajoitustoimet ovat pysäyttäneet erityisesti horeca -liiketoimintaa ja siirtäneet kulutusta marketteihin ja verkkokauppaan. 

Samanaikaisesti vähittäiskauppa ja erityisesti ravintola-ala ovat innovoineet ja uudistuneet enemmän kuin koskaan ennen. Hallitusten massiivinen elvytys on jo ohjautunut myös ruuan kulutukseen. Nopeat, joustavat toimijat keräävät voitot lähivuosina. 

Suomen elintarvikevienti suuntautuu eniten naapurimaihin ja EU-alueelle. Saksa Euroopan rikkaimpana maana on Suomelle erittäin tärkeä markkina. EU:sta eronneen Ison-Britannian vienti vaatii uudenlaista panostusta. 

Aasian maat elpyivät ensimmäisinä taantumasta. Maailman kolmanneksi rikkain maa, Japani, ja maailman kymmenen rikkaimman maan joukkoon noussut Etelä-Korea ovat kiinnostuneet suomalaisista elintarvikkeista. 

Saksa on maailman neljänneksi suurin talous ja kolmanneksi suurin maataloustuotteiden tuoja. Saksaan tuodaan pelkästään kuluttajaelintarvikkeita yli 70 miljardin dollarin arvosta. Niistä 80 prosenttia tulee muista Euroopan maista. 

Suomelle Saksa oli vuonna 2020 neljänneksi suurin elintarvikkeiden vientimaa 116 miljoonan euron arvollaan. Liittovaltion kuluttajat ovat laatu- ja hintatietoisia. Saksa on esimerkiksi maailman toiseksi suurin luomuruuan markkina Yhdysvaltojen jälkeen. 

Markkina on hyvin keskittynyt: neljä suurinta kaupparyhmää kattaa 74,5 prosenttia markkinasta. Kilpailu käydään laadukkaampien Edeka-Netto- ja Rewe-Penny-ketjujen sekä edulliseen hintaan keskittyvien Schwarz- (Lidl-Kaufland) ja Aldi North/South -ketjujen kanssa. 

Saksassa ruoka on edullista. Ruokakauppaan kului ennen koronapandemiaa vain 10,8 prosenttia perheen tuloista. Suurimmat voittajat koronavuonna 2020 olivat verkkokauppa (60 %), suoraostot maatiloilta (60 %) ja HelloFreshin tyyliset ruokakassit (4–7/2020 kasvua 123 %). 

Ison-Britannian kauppaketjut olivat jo Brexitin vuoksi uuden edessä, vaikka maan vähittäiskauppa on kehittyneimpiä koko maailmassa. Ruokaan ja alkoholittomiin juomiin käytetty raha tuloista on Euroopan pienin (7,9 % vuonna 2019). 

Brexit mahdollistaa ruuan halpenemisen edelleen, kun muun muassa Yhdysvalloista ja Brasiliasta voidaan tuoda edullisemmin maataloustuotteita. Britannian oma maatalous tuottaa vain 55 prosenttia tarvittavasta ruokamäärästä. Toisaalta kuluttajat haluavat yhä enemmän yhä laadukkaampia luomu- ja vegaanituotteita ja reilun kaupan tuotteita. 

Neljä kauppaketjua (Tesco, Sainsburyś, Asda ja Morrisons) lohkaisee 67 prosenttia markkinasta. Niistä Asda myytiin ulkomaisille sijoittajille tänä vuonna, ja Morrisonsista on tehty tarjouksia. 

Brittikauppojen erikoisuutena on private label -tuotteiden suuri määrä. Noin 42 prosenttia kaikista tuotteista on kaupan omia merkkejä, ja myös niiden laatuun ja innovatiivisuuteen on panostettu paljon, ei pelkästään halpaan hintaan. 

Korona-aikana Euroopan suurin verkkokaupan osuus on kasvanut entisestään. Kuluttajat ostavat ruokaa nyt isommissa erissä ja kerran viikossa. Koronavuonna pienten lähikauppojen myynti on kasvanut jopa 179 prosenttia, kun sieltä on haettu täydennyksiä. 

Japani on Kiinan jälkeen maailman kolmanneksi suurin talous ja tärkeä vientimaa eurooppalaisille elintarvikkeille, tuohan se vuosittain 34 miljardin dollarin arvosta pakattuja elintarvikkeita. Japanilaisperhe käyttää maan tilastokeskuksen mukaan noin 27 prosenttia rahastaan ruokaan. 

Pandemian aikana japanilaiset ovat käyneet kaupoissa melko samaan tapaan kuin aikaisemminkin, mutta ravintolamyynti on pienentynyt selvästi. Ostoksia tehdään eniten supermarketeissa, joiden ruokamyynti kasvoi 4,7 prosenttia. 

Vuoden 2021 alussa Japanissa oli 10 939 supermarkettia: 401 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Jo ennen pandemiaa supermarkettien markkinaosuus oli yli 70 prosenttia. Hygieniatuotteiden lisäksi suosittuja korona-ajan tuotteita ovat olleet proteiinijauheet (+139 %), pakastekala (+137 %) ja valmiit jauhoseokset leivontaan (+136 %). 

Tavaratalojen ruokamyynti sen sijaan on pienentynyt 10 prosenttia. Jo vuonna 2019 maan yli 56 000 pikkukauppaa menetti markkinaosuuttaan. Korona-aikana lähikauppojen myynti on edelleen sakannut. Joulukuun 2020 myynti oli yli viisi prosenttia pienempää kuin vuotta aikaisemmin.  

Etelä-Korea on Aasian kolmanneksi suurin ja maailman kymmenenneksi suurin talous. Maa menestyy elektroniikka-, piikiekko-, auto- ja laivateollisuuden ansiosta. Sen elintarvikeomavaraisuus on vain noin 45 prosenttia. Suomen elintarvikevienti Etelä-Koreaan onkin ollut hyvässä kasvussa. Se on Suomelle Kiinan jälkeen jo toiseksi tärkein elintarvikkeiden Aasian vientimaa. 

Korona vaikutti vuonna 2020 maltillisesti Etelä-Korean horeca -ruokamyyntiin (-7 %), koska ravintoloita ei suljettu kokonaan. Perheiden ruokaostokset nousivat arvolla mitattuna noin 15 prosenttia, ja kaikki vähittäiskaupan ryhmät lisäsivät myyntiään. Korean super- ja hypermarketit menettivät markkinaosuuksia edelleen varsinkin verkkokaupalle. Ne ovat joutuneet uudistamaan strategiaansa jo ennen koronaa. 

Johtava Shinsegaen yritysryhmä ehti toteuttaa suunnitelmansa juuri ennen pandemiaa. Yritysryhmä panosti kauppaketjuissaan omiin Peacock- ja No Brand -tuotemerkkeihinsä, avasi pieniä lähikauppoja ja vahvisti asemaansa verkkokaupan logistiikassa. Shinsegaen kilpailija, hypermarketketju Homeplus (ennen Tesco) on puolestaan heittämässä pyyhkeen kehään ja etsii ostajaa 140 myymälän ketjulleen. Lotte-yritysryhmä taas aikoo sulkea 200 markettia ja panostaa verkkokauppaan. 

Elintarvikkeiden tuonti Etelä-Koreaan jatkaa kasvuaan. Joidenkin suomalaisiakin kiinnostavien tuotteiden tuonti kasvoi viime vuonna paljon. Niitä ovat hunaja, kuivatut herneet ja pavut, jäätelö, siiderit, juustot, hillot ja kahvi. 

Kautta teollistuneen maailman trendinä ovat digitaalisen ostamisen lisäksi tee se itse -ruoka-annokset, tuoreet vihannekset ja hedelmät, terveyttä tukevat lisäravinteet ja terveysvaikutteiset elintarvikkeet, ruuan varastointi sekä herkuttelu lähinnä brändituotteilla. 

Ravintoloiden osuus ruokamyynnistä on erilainen eri maissa, ja sulkutoimetkin erisuuruiset. Kaikkialla ruuan vähittäiskauppa on hyötynyt ravintoloiden kustannuksella. Isossa-Britanniassa pienet lähikaupat ovat lisänneet huomattavasti myyntiään, mutta Japanissa niiden myynti on pienentynyt. 

Suomalaiset vievät maailmalle huippulaadukkaita ja usein eksoottisia tuotteita, jotka pystyvät harvoin kilpailemaan hinnalla. Suomalainen tuote on parhaimmillaan keski- ja kalliin hintaluokan kaupoissa ja varsinkin niiden luontaistuote- tai gourmet-osastolta. Verkkokauppa on hyvä kanava suomalaistuotteille, jos samalla panostetaan näkyvyyteen muulla tavalla. 

Kuluttajilla on nyt enemmän rahaa käytössään ruokaostoksiin, mikä näkyy isompina ostosummina. Maku, terveellisyys ja itse tekeminen ovat vahvempia kriteereitä kuin ennen koronapandemiaa, vaikka osa kuluttajista hakee edullisempia vaihtoehtoja. 

Elintarvikemyynnin markkinaosuudet Etelä-Koreassa vuonna 2020 

• Supermarketit  32 % 
• Hypermarketit  14 % 
• Lähikaupat  11 % 

• Verkkokauppa  15 % 
• Tavaratalot  2,3 % 
• Muut  25 % 

Lähde: Attaché Report, Foreign Agricultural Service, USDA 

Suomen elintarvikevienti tammi-toukokuussa 2017–2021 

1–5/2017: 676,2 miljoonaa euroa 

1–5/2018: 630,4 miljoonaa euroa 

1–5/2019: 727,0 miljoonaa euroa 

1–5/2020: 740,0 miljoonaa euroa 

1–5/2021: 691,1 miljoonaa euroa 

Suurin viennin kasvu vuosina 2017–2021 suuntautui Kiinaan, johon vietiin vuoden 2017 toukokuun loppuun mennessä elintarvikkeita 17,5 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2021 vastaava luku oli 65,9 miljoonaa euroa. 

Lähde: ETL Tilastot, etl.fi