Rohkeasti mukaan hankemaailmaan 

Kehittämishankkeiden toteuttaminen niin pienille kuin isoillekin yrityksille on Satafoodin leipälaji. Hankkeet toteutetaan aina tarvelähtöisesti ja niissä luodaan jotain uutta, kuten uusia toimintamalleja tai kehitetään olemassa olevaa liiketoimintaa. Viestintä on yhä useammin mukana yhtenä hankkeen osa-alueena. Hankkeiden pääasiallisena rahoittajana on Euroopan Unioni. 

Yhdistyksen uutena toimitusjohtajana aloitti lokakuussa maatalous- ja metsätieteiden maisteri Ulla Kommeri. Hän tulee yritysmaailmasta ja näkee, että hankkeita kannattaisi hyödyntää yksityisen sektorin kehittämiseen enemmän kuin nyt.  

Uutena houkuttelevana rahoitusinstrumenttina yrityksille Kommeri mainitsee maaseuturahaston ja Leader-toimintaryhmien myöntämän 5 000 euron valmistelurahan, jonka voi saada hankkeen valmistelemiseksi tai selvitystyön tekemiseksi hanketta varten. Tähän asti valmistelut on tehty omalla riskillä ja kustannuksella.  

– Tällä rahalla pienikin yritys voi testata liiketoiminta- tai tuoteideaa, ja sen pohjalta voidaan miettiä isompaa hankekokonaisuutta, innostaa Kommeri.  

Satafood hoitaa byrokratian  

25 toimintavuotensa aikana yhdistys on vienyt läpi 138 hanketta. Jos elintarvikeyritys miettii uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta mahdollisuuksista ollaan hieman epävarmoja, hanke on hyvä tapa aloittaa selvitystyö.  

– Hankemaailma ei ole pelottava. Hankkeet voidaan hyvin sopeuttaa asiakkaan tarpeisiin ja asioita miettiä pienenkin yrityksen kannalta, kannustaa Satafoodin asiantuntija Krista Ketonen.   

Satafoodin vahvuutena on rahoitusinstrumenttien tunteminen. Yrittäjän ei tarvitse yrittää pysyä mukana rahoituksen kiemuroissa, vaan byrokratia jätetään yhdistyksen harteille.  

Satafood tekee myös tiivistä yhteistyötä eri yhteisöjen kuten kaupunkien, muiden tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa, jolloin hankkeista saadaan hedelmällisiä kokonaisuuksia. 

– Voimme palvella kentän tarpeita parhaiten, kun osaamista tulee useista asiantuntijaorganisaatioista, kehuu Ketonen.   

Sivuvirtojen tinder  

Vuonna 2019 Satafood kehitti Työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella elintarvikeyrityksille sivuvirtaporssi.fi-alustan. Satafoodin kehittämispäällikkö Tuuli Pirttikoski kuvaa alustaa sivuvirtojen Tinderiksi, jossa biopohjaisia sivuvirtoja etsivät ja tarjoavat yritykset kohtaavat Satakunnassa ja sen lähialueilla.  

Tällä hetkellä alustaa jatkokehitetään kiertotaloushankkeissa. Tavoitteena on laajentaa alusta valtakunnalliseksi sekä kattamaan myös alkutuotannon sivuvirrat elintarviketeollisuuden sivuvirtojen lisäksi.  

Meneillään on myös hankkeita kiertotaloudesta ja digitalisaatiosta, robotiikasta ja automaatiotekniikasta, biotalouden tuotekehitys- ja innovaatiomahdollisuuksista, Satakunnan hiilineutraaliudesta sekä siitä, miten maitotilalla tehdystä investoinnista saadaan kaikki hyöty irti.  

Erityisen ylpeä Pirttikoski on Satafoodin satakuntalaisen lähiruuan hyväksi tekemästä työstä. Konseptia lähiruuan kehittämiseksi on tehty Satakunnassa pitkään ja Satafood on onnistunut yhdessä muiden kehitysorganisaatioiden kanssa luomaan brändin, jolla pystytään viestimään paikallisesta ruuasta ja tukemaan lähiruokayrittäjien toimintaa.  

Myös kuluttajien tietoisuus satakuntalaisesta lähiruuasta on kasvanut. Hanketyöllä on onnistuttu kasvattamaan myös kiinnostusta luomualaa ja -viljelyä kohtaan.   

Satafood Kehittämisyhdistys ry täyttää tänä syksynä 25 vuotta.  

Kehittämisyhdistyksen pääasiallinen toiminta-alue on Länsi- ja Lounais-Suomi, mutta hankkeita toteutetaan valtakunnallisesti.  

Yritys työllistää kahdeksan elintarvike-, maatalous- ja ympäristöalan työntekijää. 

Toiminnan rahoitus tulee pääasiassa hankkeista, mutta myös jäsenmaksuista. Lisäksi Satafood tarjoaa asiantuntijapalveluja, esimerkiksi laatujärjestelmiin liittyen.  

Jäseninä on yrityksiä, kuntia ja kaupunkeja.