Analytiikkaa tuotekehityksen suuntaamiseen

Tuotteiden terveellisyydestä on vaikeaa kertoa tuotepakkauksessa juuri mitään. Edelläkävijät haluavat kuitenkin tuntea tuotteensa.

Viisi vuotta sitten Itä-Suomen yliopiston tutkimus- ja kehitystyön spin-off-yrityksenä perustettu Afekta Technologies Oy on erikoistunut metabolomiikka-analyysien tuottamiseen.

Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja ja Turun yliopiston elintarvikekehityksen professori Kati Hanhineva on yksi perustajista ja hallituksen puheenjohtaja. Kaikilla yrityksen perustajilla on bioanalytiikan tai ravitsemustieteen tausta.

Elintarvikkeiden bioanalytiikka on yrityksen erikoisosaamista. Asiakkaita on ympäri maailman, sekä yrityksistä että akateemisesta maailmasta. Tiimissä on nyt seitsemän työntekijää ja jokaisella on omaa erikoisosaamista, vaikkapa tutkimuslaitteistoon tai tulosten tulkintaan liittyen.

– Biokemialliset näytteet ovat koostumukseltaan moninaisia, ja se vaatii laaja-alaista mittaamista. Yhdellä analyysilla voi kuitenkin mitata tuhansiakin metaboliitteja. Tietoa tarvitaan niin elintarvike-, bio- kuin lääketieteenkin sovelluksissa, Hanhineva taustoittaa.

Ymmärrystä kuluttajille ja kehittäjille

Kasvipohjaisten tuotteiden analytiikka on Afektan erikoisosaamista. Terveysvaikutteisia fytokemikaaleja tutkitaan, mutta pakkauksessa niistä ei vielä voi viestiä ravitsemusväittäminä.

– Kuluttajille halutaan kuitenkin neutraalilla tavalla viestiä ”tässä tuotteessa on fytokemikaaleja”, kuten antioksidantteja, Hanhineva kertoo.

Afektan liiketoiminta liittyy kuitenkin tiiviimmin analytiikkaan tuote- tai tuotannon kehityksen tukena.

– Yritykset haluavat tietoa esimerkiksi siitä, miten erilaiset prosessointivaihtoehdot vaikuttavat terveydelle edullisten yhdisteiden syntyyn tai pysyvyyteen. Toisinaan halutaan löytää sopivin lajike, jossa on eniten fenolihappoja. Nämä ovat pitkälle kehitettyjä tutkimusmenetelmiä, ja tulokset voidaan julkaista tieteellisesti.

Esimerkiksi mallastuksen sivuvirroissa on terveysvaikutteisia yhdisteitä.

– Julkaisimme vastikään tutkimustuloksia, kun selvitimme, mitä fytokemiallisia yhdisteitä eri viljalajeissa on mallastuksen jälkeen. Näistä sivuvirroista kannattaisi jalostaa tuotteita ihmisten käyttöön, Hanhineva ehdottaa.

Afekta on mukana kahdessa EU-konsortiossa, jotka liittyvät suolistomikrobiotan tuottamien metaboliittien merkitykseen terveydessä. Suoliston mikrobiston ja ruuan vuorovaikutuksen vaikutukset ihmisen terveyteen selvenevät hiljalleen.

– Tunnistimme juuri hiirikokeissa, että äidin suoliston mikrobiston metaboliitteja kulkeutuu sikiöön, eli äidin mikrobisto vaikuttaa sikiön aineenvaihduntaan, Hanhineva tarkentaa.

Merkkiaineita onnistuneesta prosessoinnista

Ultraprosessoidut ruuat ovat tyypillisesti ”riisuttuja”. Niistä puuttuu yhdisteitä, joita on terveellisemmissä, vähemmän prosessoiduissa tuotteissa. Tuorepuristettu omenamehu on terveellisempää kuin pidemmälle prosessoitu, sama pätee täysjyväleivän ja valkoisen vehnäleivän eroihin.

– Haluamme tuoda esiin kasvituotteiden hyviä puolia. Tietynlainen prosessointi kuten fermentointi voi jopa lisätä fytokemikaalien saatavuutta. Elävät mikrobit vapauttavat elintarvikkeen rakenteesta yhdisteitä, jotka olisivat muutoin hyödyntämättömissä. Analytiikan kautta voimme löytää merkkiaineen, joka kertoo esimerkiksi prosessin onnistumisesta, kertoo toimitusjohtaja Olli Kärkkäinen.

Afekta Tehnologies Oy on Elintarviketieteiden Seuran uusimpia kannattajajäseniä.

Lisätietoja: afekta.com