Tiede & Tutkimus

TiedotteetFazer

Fazer tutkii kaakaon soluviljelyä ja sen mahdollisuuksia suklaalle tulevaisuudessa

Fazerilla vastuullisuus on kaiken toiminnan ytimessä. Kestävästi tuotetut raaka-aineet ovat yksi Fazerin vastuullisuustyön kulmakivistä ja yhtiön herkullisten ja laadukkaiden tuotteiden perusta. Yksi Fazerin makeistuotannon tärkeimmistä ainesosista ja yhtiön rakastetun suklaan sydän on kaakao. Kaakaon vastuullinen hallinnointi, kaakaoviljelyn kannattavuuden varmistaminen sekä viljelijäyhteisöjen kehittäminen ovat Fazerille etusijalla. Ilmastonmuutoksen uhatessa perinteisiä kaakaonkasvatusalueita päiväntasaajalla, on kuitenkin tarpeen selvittää vaihtoehtoisia tapoja kaakaon tuottamiseksi. Nyt Fazer tutkii, voisiko solumaatalous mahdollistaa raaka-aineena käytettävän kaakaon vastuullisen tuotannon tulevaisuudessa. Vaikka soluviljellyn kaakaon käyttö on vielä kaukana, Fazer haluaa rohkeasti tutkia sen käyttömahdollisuuksia jo nyt.

Mustapippuri on aikuisten suosikki ja lasten inhokki – Lapsiperheissä ruoka maustetaan usein tavallista miedommin

Meiran maustetutkimuksen mukaan mustapippuri on perheiden selvästi suosituin valinta maustamaan ruokaa. Sen käyttö ruoassa voi kuitenkin aiheuttaa lapsiperheissä keskustelua, sillä mustapippuri on chilin jälkeen lasten toiseksi eniten inhoama mauste. Monissa lapsiperheissä perheen pienimpien ruoka maustetaankin miedommin kuin aikuisten. Erityisesti vältetään ruoan yleistä mausteisuutta tai tulisuutta, ja 25 % lapsiperheistä kertoi välttävänsä myös suolan käyttöä ruoassa.

Suomalaiset suhtautuvat robotteihin ja tekoälyyn aiempaa myönteisemmin

Suomalaisten suhtautuminen tekoälyyn, robotteihin sekä tieteen ja teknologian kehitykseen on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Suomalaisista 51 prosenttia katsoo, että robotiikka ja tekoäly turvaavat pitkällä aikavälillä työllisyyttä, vaikka ne ensi vaiheessa vähentävätkin työpaikkoja. 20 prosenttia on toista mieltä.

Mahdollisuus räätälöidä omaa työtä näkyy suomalaisten työtyytyväisyydessä

Suomalaiset nimeävät monipuoliset työtehtävät ja työn merkityksellisyyden eräiksi tärkeimmistä työtyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Tämä näkyy myös suomalaisten työpaikanvaihtoaikeissa: työpaikan vaihtoa harkinneet kokevat nykyisen työnsä yksitoikkoisemmaksi ja vaikutusmahdollisuutensa rajallisemmiksi verrattuna niihin, jotka eivät ole harkinneet työpaikkansa vaihtoa. Tulokset selviävät Hartwallin teettämästä tutkimuksesta.

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2021?

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 142 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 79 kiloa lihaa, 84 kiloa viljaa, lähes 12 kiloa kananmunia, 62 kiloa hedelmiä ja 63 kg vihanneksia. Edellisten vuosien trendit jatkuivat: siipikarjanlihan kulutus kasvoi, kauran kulutus pysyi korkeana. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Pienituloiset ostavat ilmastoystävällisemmin

Punaisen lihan suosio suomalaisten lautasilla on yhä vankka. Kotitalouden tulot ja ruoan hinta eivät silti ole esteitä kestävämpien ruokavalintojen tekemiselle. Tiedot käyvät ilmi Helsingin ja Tampereen yliopistojen kansainvälisestikin uraauurtavasta LoCard-tutkimuksesta, jossa seurattiin S-ryhmän asiakasomistajien ostotietoja kahden vuoden ajan. Muutos proteiininlähteissä on kiihtynyt entisestään aineiston keräämisen jälkeen

PTT:n tilannekatsaus: Sodan vaikutukset alkavat vasta näkyä ruokamarkkinoilla

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset alkavat vasta näkyä ruokamarkkinoilla, ja epävarmuus voi jatkua useiden vuosien ajan, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden tilannekatsaus. Kevään aikana sekä maatalouden tuottajahinnat että ruuan kuluttajahinnat ovat nousseet nopeasti ja nousupaine jatkuu yhä. Hinnat voivat jäädä pidemmäksi aikaa korkeammalle kuin mitä tavanomainen hintataso oli ennen pandemiaa ja sotaa.