Terveellisempiä ja kestävämpiä liha-analogeja funktionalisoimalla
Uudet funktionalisointimenetelmät mahdollistavat kestävämmin tuotettujen ja enemmän kuitua sisältävien kasviproteiinimateriaalien käytön liha-analogien valmistuksessa.
Ravitsemus & Terveys
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon
ETM Elli Jalon väitöstutkimuksessa tarkasteltiin psykologisten syömiskäyttäytymispiirteiden, kuten syömisen tietoisen rajoittamisen, hallitsemattomuuden ja tunnesyömisen, sekä koetun stressin yhteyttä ruokavalioon ja sen muutoksiin.…
Kaura peittoaa riisin kuidun lähteenä vähägluteenisessa ruokavaliossa
OAT-GUT-BRAIN-tutkimuskokonaisuuden juuri julkaistussa, ensimmäisessä osatyössä verrattiin kaura- ja riisipitoisen vähägluteenisen ruokavalion vaikutuksia metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin, kuten veren kolesterolipitoisuuteen ja vyötärönympärykseen. Lisäksi tutkijat tarkastelivat ruokavalion laatua, koettuja vatsaoireita ja yleistä terveyttä.
Uusi toimintamalli edistää terveellistä ja kestävää ruokailua varhaiskasvatuksessa – hyviä tuloksia kuntakokeiluista
Pienillä ruokavaliomuutoksilla ja panostamalla ruokakasvatukseen on mahdollista edistää terveellistä ja kestävää ruokailua varhaiskasvatuksessa ilman, että kustannukset tai ruokahävikki lisääntyvät. Ruoka-askel-hankkeessa toteutetusta interventiosta päiväkodeissa saatiin hyviä kokemuksia.
Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat
Ruokaturvattomuus yhdistetään tyypillisesti matalan tulotason maihin, joissa se onkin yleistä ja seuraukset ovat vakavia. On kuitenkin lisääntyvästi tutkimusnäyttöä siitä, että…
Kauppapuutarhaliiton uudet lautasmallit “ainakin yritin” ja “close enough” kannustavat syömään enemmän kasviksia
Uudessa kasvihuoneviljelijöiden kampanjassa nähdään syömisen lautasmalleja, kuten “ainakin yritin”, “parhaani tein” ja “close enough”. Arjen huumorilla kannustetaan suomalaisia lähemmäs 500–800 gramman päivittäistä kasvisten ravitsemussuositusta.
Kotimainen kala on terveellistä, ympäristömyrkyistä huolimatta
Syyskuussa 2024 julkaistussa EU-kalat IV -hankkeessa tutkittiin kotimaisen kalan vierasaine-, rasvahappo- ja D-vitamiinipitoisuuksia sekä tehtiin riski-hyötyarvio suomalaisten kalankäytöstä. Kalan nykykäytöllä terveyshyödyt ylittävät haitat moninkertaisesti.
Vitaminointi ja ravintolisät ovat parantaneet D-vitamiinin saantia
18–74-vuotiaiden keskimääräinen D-vitamiinin tarve vuorokaudessa on 7,5 μg. Aikuisten D-vitamiinin saanti ruuasta on parantunut maitovalmisteiden ja rasvalevitteiden vitaminoinnin sekä ravintolisien käytön ansiosta. Tällä hetkellä noin seitsemän prosenttia sekä miehistä että naisista ei saavuta suositeltua D-vitamiinitasoa. Suomalaisessa ruokavaliossa tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ovat kala, D-vitaminoidut maitovalmisteet ja rasvalevitteet.1 Pohjoismaiden vitaminointikäytännöt vaihtelevat Elintarvikkeiden täydentämisellä varmistetaan ravintoaineiden saantia. Pohjoismaissa paikallinen lainsäädäntö ja suositukset ovat erilaisia. Suomessa vitaminointi perustuu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukseen ja EU:n täydentämisasetukseen. Vitaminoinnista mainitaan aina pakkausmerkinnöissä. Suomessa ainoana elintarvikkeena rasvattoman homogenoidun maidon, myös luomumaidon, D-vitaminointi on pakollista. Siihen on lisättävä D-vitamiinia vähintään 1 µg/100 ml. Nestemäisiin maito- ja kasvipohjaisiin tuotteisiin... Jäsenenä voit…
Uusi ohjeistus suojaa lapsia epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnilta
Jokaisen lapsen oikeus on kasvaa ympäristössä, joka tukee hänen terveyttään ja hyvinvointiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä hetkellä lapsiin kohdistuva elintarvikemarkkinointi painottuu epäterveellisiin elintarvikkeisiin.
Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat
Tutkimuksen mukaan vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio on muita epäterveellisempi, mikä voi lisätä kroonisten sairauksien riskiä ja terveyden eriarvoisuutta. Helsingin ja…