Politiikkasuositus: Palkokasvien käyttöä lisättävä väestön terveyden ja ruokavalion kestävyyden edistämiseksi

Leg4Life-tutkimushanke on julkaissut politiikkasuosituksen, joka kehottaa päättäjiä, elintarviketeollisuutta Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen, kauppaa, ruokapalveluita ja järjestöjä edistämään palkokasvien, kuten herneiden, papujen ja linssien käyttöä. Palkokasvien laajempi hyödyntäminen parantaa ruokavalioiden ravitsemuksellista laatua, ehkäisee elintapasairauksia ja tuo ympäristöhyötyjä. Suositus perustuu kuusivuotisen Leg4Life-hankkeen laajoihin tutkimuksiin kuluttajakäyttäytymisestä, palkokasvien elintarviketuotannosta ja ravitsemus- ja terveysvaikutuksista. Politiikkasuositus tukee myös hallitusohjelman tavoitteita.

 Keskeisimmät politiikkasuosituksessa ehdotetut toimet:

• Palkokasveja tulisi syödä ravitsemussuosituksen mukaisesti, yksi desilitra päivässä
• Palkokasvien koko arvoketjua tulee kehittää monipuolisesti aina viljelystä palkokasviruokiin kuluttajan lautasella
• Ammattikeittiöt tarvitsevat tukea reseptiikan kehittämiseen ja henkilökunnan kouluttamiseen palkokasvien käytössä
• Tarvitaan investointeja kotimaiseen elintarviketeollisuuteen palkokasviraaka-aineiden jalostamiseksi valmistusaineiksi
• Tuotekehityksessä tulee suosia vähäsuolaisia valmistusaineita ja välttää tyydyttyneen rasvan lisäämistä
• Palkokasvielintarvikkeita tulee kehittää ja tarjota monipuolisesti erilaisille kuluttajille ja eri käyttötarkoituksiin

1. Tavoitteena desi palkokasveja päivässä 

Väestön terveyttä ja ruokavalioiden kestävyyttä haastavat vähäinen kasvisten, marjojen ja hedelmien sekä täysjyväviljan kulutus ja runsas eläinperäisten ruokien kulutus. Palkokasvit ovat erinomaisia kasviproteiinin, kuidun ja vitamiinien lähteitä, ja niiden käyttö on yhteydessä monien kansanterveyteen liittyvien riskien pienenemiseen.

– Suomalaiset syövät palkokasveja keskimäärin vain reilun ruokalusikallisen päivässä. Aikuisista 75 % syö niitä harvemmin kuin kerran viikossa tai ei lainkaan. Jo pienikin kulutuksen lisäys parantaisi ruokavalion ravitsemuksellista laatua ja edistäisi terveyttä. Erityisesti kuidun ja folaatin saanti lisääntyy ja ruokavalion rasvan laatu paranee, kertoo tutkimuspäällikkö ja dosentti Satu Männistö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

– Osana päivittäistä ruokavaliota palkokasvit tukevat sekä väestön terveyttä että ympäristötavoitteita. Perinteiset palkokasviruoat, kuten hernekeitto ja talkkuna, ovat osa suomalaista ruokakulttuuria, ja palkokasvituotteiden joukosta löytyy kokeiltavaa myös uutuudenjanoisemmille. Tarvitaan palkokasvien arvoketjun monipuolista kehittämistä, jotta nämä proteiinipitoiset ja runsaskuituiset ravintokasvit päätyisivät lautasillemme yhä useammin, sanoo professori Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.

2. Laajennetaan terveellisten ja maittavien palkokasvituotteiden valikoimaa

Elintarviketeollisuuden, ruokapalvelujen ja kauppaketjujen tulee tarjota arjessa helposti käytettäviä palkokasvituotteita. Valmistusaineiden yhdistely ja erilaiset käsittelyt tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia terveellisten, turvallisten ja maittavien palkokasvituotteiden kehittämiseen. Investoimalla suomalaiseen valmistusaineteollisuuteen voidaan nostaa proteiini- ja kuitupitoisten valmistusaineiden kotimaisuusastetta ja välttää ulkomaisiin raaka-aineisiin mahdollisesti liittyviä suurempia sosiaalisia riskejä.

– Palkokasvituotteiden ravitsemuksellista laatua on mahdollista edelleen parantaa. Esimerkiksi fermentoimalla niihin voidaan tuottaa B12-vitamiinia, jota ei luonnostaan esiinny kasvipohjaisissa tuotteissa lainkaan. Samalla palkokasvituotteista voidaan saada myös vatsaystävällisempiä, kertoo vanhempi yliopistonlehtori Susanna Kariluoto Helsingin yliopistosta.

3. Helpotetaan erilaisiin palkokasviruokiin tutustumista ja juurrutetaan ne arkeen

Kuluttajat tutustuvat palkokasveihin ja niistä valmistettuihin elintarvikkeisiin usein julkisten ja yksityisten ruokapalveluiden kautta esimerkiksi oppilaitoksissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja työpaikoilla. On tärkeää, että ammattikeittiöillä on käytössään toimivia, maukkaita ja palkokasveja monipuolisesti hyödyntäviä reseptejä. Lisäksi tarvitaan henkilökunnan kouluttamista palkokasvien käytössä ja yleisemminkin kasvipohjaisten ruokien valmistuksessa.

 – Monet päivittäisistä ruokavalinnoistamme ovat tottumusten ja tapojen ohjaamia. Tämän vuoksi on tärkeää eri toimijat tarjoavat kuluttajille monipuolisesti mahdollisuuksia tutustua erilaisiin palkokasviruokiin, jolloin ne saadaan helpommin osaksi kuluttajien arkea, kertoo vanhempi yliopistonlehtori Hanna Konttinen Helsingin yliopistosta.

 – Kuluttajakyselymme perusteella 46 % kuluttajista arvioi, että reseptien ja käyttöideoiden parempi saatavuus lisäisi palkokasvien käyttöä, sanoo erikoistutkija Marjatta Vahvaselkä Luonnonvarakeskuksesta.

Lisätietoja:

• Tutustu politiikkasuositukseen kokonaisuudessaan: Palkokasvien syöminen edistää terveyttä ja kestävyyttä, www.leg4life.fi/politiikkasuositukset. 
• Leg4Life-tutkimushanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä, www.leg4life.fi) edistää ympäristön ja ihmisten terveyttä ja hyvinvointia lisäämällä kotimaisten palkokasvien viljelyä sekä elintarvike- ja rehukäyttöä. Leg4Life (2019–2025) on Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen hanke. Hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Leg4Life-hanke päättyy elokuun lopussa 2025.