Elintarvikkeiden kaupallista tuontia naamioidaan yksityiseksi

Tulli epäilee, että yksityishenkilöt ovat tuoneet Suomeen elintarvikkeita kolmansista maista kaupalliseen käyttöön. Havainnot tehtiin elintarvikepetosprojektin yhteydessä. Viitteitä kaupallisista tarkoituksista osoittivat esimerkiksi suuret, yksityisen kulutuksen ylittävät, tuontimäärät. Osalla yksityishenkilöistä on myös tuomiinsa elintarvikkeisiin liittyvää liiketoimintaa tai jokin yhteys sellaiseen.

Tulli epäilee, että yksityisenä tuontina maahantuotuja elintarvikkeita on esimerkiksi käytetty ravintoloiden raaka-aineina ja myyty elintarvikemyymälöissä ja -kioskeissa, hyvinvointipalveluyrityksissä sekä suoramyyntinä kuluttajille esimerkiksi sosiaalisen median avulla. Suurin osa elintarvikkeista oli peräisin Thaimaasta, Etelä-Koreasta, Yhdysvalloista ja Intiasta. Tuotteissa korostuivat chilit, ravintolisät, pikakahvit ja makeat keksit.

Havaittu ilmiö on huolestuttava erityisesti kuluttajaturvallisuuden kannalta, koska toiminnalla kierretään tai pyritään kiertämään elintarvikkeiden turvallisuuden valvontaa. Yksityisenä tuontina maahantuoduista elintarvikkeista onkin löydetty muun muassa kiellettyjä lisäaineita ja liian korkeita pitoisuuksia torjunta-aineita. Joitakin tuotteita ei ole voitu edes kaikilta osin tutkia, koska niiden koostumus on ollut epäselvä puutteellisten pakkausmerkintöjen vuoksi. Näitä tuotteita ei päästetty myöskään markkinoille.

Tulli on ilmoittanut kaikista kaupalliseksi toiminnaksi epäilemistään tapauksista kyseisen toimijan kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle.

Elintarvikepetoksia torjutaan yhteistyöllä nyt ja tulevaisuudessa

Tullin, Ruokaviraston ja kuntien elintarvikevalvonnan yhteinen elintarvikepetosprojekti oli osa harmaan talouden torjuntastrategiaa. Vuoden 2023 alkupuolella päättyneen yhteisprojektin ensisijaisena tarkoituksena oli elintarvikepetosten tunnistaminen, torjunta ja paljastaminen maan rajat ylittävässä tavaraliikenteessä. Petokset aiheuttavat haittaa sekä lainkuuliaisille elintarvikealan toimijoille että kansalaisten terveydelle ja turvallisuudelle. Hankkeen tavoitteena oli myös tiivistää viranomaisten välistä yhteistyötä.

– Hankkeen aikana onnistuimme yhdistämään entistä paremmin eri viranomaisten osaamista ja tuottamaan uutta tietoa elintarvikepetosten ehkäisemisestä ja paljastamisesta maan rajat ylittävässä liikenteessä. Tämä havaitsemamme ilmiö on yksi loistava esimerkki tästä tuloksellisesta työstä. Tehostamalla edelleen eri viranomaisten välistä yhteistyötä voimme tulevaisuudessa saavuttaa vielä parempia tuloksia elintarvikeketjun rikollisuuden paljastamisessa. Työ elintarvikepetosten torjumiseksi ei siis suinkaan pääty tähän, kommentoi projektipäällikkö Paula Kangas päättynyttä kehittämishanketta.

Elintarvikepetokseton kansainvälinen ilmiö. Sekä Tullin että Ruokaviraston tehtäviin kuuluu kansainvälinen yhteistyö. Hankkeen loppuraportissa suositellaankin, että tulevaisuudessa Tullin ja Ruokaviraston yhteistyötä pitäisi kehittää myös kansainvälisesti yhdessä muiden EU:n jäsenmaiden kanssa.

Lue lisää viranomaisyhteistyöhankkeesta ja sen tuloksista hankkeen loppuraportista (PDF).