Suomi mukaan NutriScoren kehitystyöhön

Yhä useampi EU-maa on ottanut käyttöön NutriScore-mallin havainnollistamaan elintarvikkeen ravitsemuksellista laatua. Myös Suomi pitää saada mukaan kehittämään mallia.

NutriScore ei luokittele ruokia hyviksi tai huonoiksi, vaan tulkitsee tuotteen ravintosisältöä muuntaen hankalat numerot kuluttajaystävälliseen, vertailtavaan kuvalliseen muotoon. NutriScore on yksi vaihtoehto, kun EU:ssa pohditaan mahdollisesti pakollista mallia. Sen taustalla olevassa algoritmissa on kehitettävää. Siksi on olennaista, että Suomi on vahvasti mukana kehitystyössä.

NutriScore on elintarvikepakkauksen etupuolelle sijoitettava merkki, Front of Pack -malli (FOP), joka tulkitsee tuotteen monesti hankalasti ymmärrettävät ravintoarvot yksinkertaiseksi viiden värin ja niitä vastaavan viiden kirjaimen kuvaksi.

NutriScoren ovat kehittäneet Ranskan terveysviranomaiset vuonna 2017. Tällä hetkellä moni EU:n jäsenmaa, kuten Ranska, Belgia, Alankomaat, Luxemburg, Sveitsi, Saksa ja Espanja ovat ottaneet NutriScoren käyttöön, ja moni muu maa harkitsee sitä. Moni eurooppalainen kansalais-, terveys- ja kuluttajajärjestö on antanut tukensa mallille.

Paine kuluttajien terveellisiä ruokavalintoja helpottavien keinojen kehittämiseksi kasvaa pahenevan lihavuusepidemian ja elintapasairauksien lisääntyessä. Myös Euroopan komissio harkitsee näkyvämpiä toimia. EU:n Pellolta pöytään -strategiassa on ehdotettu yhdenmukaistettua ja pakollista FOP-mallia, joka tulisi käyttöön vuoteen 2022 mennessä.

Vuosien varrella eri maissa on kehitetty useita erilaisia FOP-malleja, joista osa on päätynyt tuotepakkauksiin asti. Mallien kirjo on sysännyt liikkeelle ajatuksen yhdestä yhteisestä mallista, sillä pakkauksessa on saattanut olla lukuisia erilaisia FOP-malleja. Erityisesti kuluttajille tämä on ollut sekavaa ja monelle kansainväliselle yritykselle hankalaa ja kallista.

(PDF:stä 5 malliesimerkkiä, joissa nousevat esille kirjaimet a, b, c, d ja f)NutriScore tulkitsee tuotteen ravitsemuksellisen laadun helposti ymmärrettävään muotoon.

Algoritmi ottaa huomioon kokonaisuuden

NutriScore perustuu algoritmiin, jossa annetaan pisteitä sekä terveyden kannalta hyvistä että huonoista tekijöistä eri tasojen mukaan. Tuotteen sisältämän sokerin, tyydyttyneiden rasvahappojen ja natriumin määrästä saa miinuspisteitä ja hedelmien ja vihannesten, kuidun sekä proteiinin määrästä pluspisteitä.

Tuotteelle lasketaan näiden pisteiden perusteella kokonaispisteet, jotka sijoittavat tuotteet johonkin viidestä väri- ja kirjainkategoriasta. Lopullinen arvosana tulkitsee ja kuvastaa tuotteen ravitsemuksellista kokonaisuutta terveyden kannalta.

Vaikka malli sinänsä on yksinkertainen, kokonaisuus ei ole: moni asia mallissa herättää mielipiteitä. Eurooppalaisiin maihin mahtuu monenlaisia ruokakulttuureja ja -tottumuksia, joiden huomioiminen vaikeuttaa yhtenäisen, eurooppalaisen FOP-mallin luomista. Silti eri maiden ravitsemussuosituksissa on hyvin paljon yhteistä, eivätkä terveyteen vaikuttavat tekijät eroa kansalaisuuksien välillä.

Malli kannustaa kehittämään koko tuotevalikoimaa

Kuluttajanäkökulmasta NutriScorella on monia etuja. Sen yksinkertaista väri- ja kirjainmallia on helppo tulkita, ja se auttaa kuluttajia vertaamaan samankaltaisten tuotteiden ravitsemuksellista laatua. Jos mallista tulee pakollinen, sen pitää olla kaikissa tuotteissa. Tämä ohjaa kuluttajien valintoja asteittain terveellisempään suuntaan.

Kuluttajatutkimuksissa mallin on havaittu kannustavan tehokkaasti kuluttajia pienentämään epäterveellisten tuotteiden annoskokoa. NutriScoren logiikka perustuu siihen, että se ei nosta esille ainoastaan hyviä tuotteita, vaan auttaa vertaamaan kaikkia tietyn kategorian tuotteita keskenään. Samalla malli kannustaa yrityksiä koko tuotevalikoiman, ei vain muutamien terveellisten vaihtoehtojen kehittämiseen.

Kuluttajajärjestöt kannattavat mallia

Moni eurooppalainen ja pohjoismainen järjestö on antanut tukensa NutriScorelle. Norjan Forbrukerrådet, Tanskan Forbrugerrådet Taenk ja Ruotsin Sveriges Konsumenter kannustavat Euroopan Kuluttajajärjestö BEUCin tavoin NutriScoren käyttöön.

Ne kannustavat maittensa viranomaisia osallistumaan aktiivisesti poliittiseen keskusteluun sekä mallin ja sen taustalla olevan algoritmin tieteellisen kehitystyöhön. Samalla kannalla ovat tanskalaiset terveysjärjestöt Hjerte Foreningen, Diabetes Foreningen ja Kraeftens Bekaempelse.

Suomi mukaan kehitystyöhön

Pohjoismaisiin ja suomalaisiin ravitsemussuosituksiin verrattuna NutriScore ei ole linjassa täysjyväviljan, tyydyttymättömien rasvahappojen ja vähärasvaisten maitotuotteiden osalta. NutriScoren kehitystyötä varten kootaan parhaillaan yleiseurooppalaista elintä, joka tulee hallitsemaan ja kehittämään mallia. Sitä kannattavat maat saavat paikan tässä elimessä.

Jos Euroopan komissio päätyy esittämään NutriScorea pakolliseksi EU-maihin, nykyiseen algoritmiin tullaan tekemään muutoksia. On selvää, että tällaiseen malliin liittyy paljon mielipiteitä, toiveita ja intohimoja. Juuri siksi Suomen ja Pohjoismaiden on tärkeää olla tiiviisti mukana kehitystyössä. Näin Pohjoismaat voivat hyödyntää ja jakaa korvaamatonta kokemustaan, jota on karttunut vuosikymmenten työssä Sydänmerkin ja Keyhole-symbolin kanssa.

Nestlé kannattaa merkin pakollisuutta

Alun perin Nestlé ei antanut tukeaan NutriScorelle, koska sillä oli oma FOP -malli. Nestlén kanta muuttui, koska kuluttajatutkimukset osoittivat NutriScoren tehokkuuden, yhä useampi maa siirtyi sen taakse ja sen kehittäjä on riippumaton.

Nestlé haluaa mallista pakollisen merkintäjärjestelmän EU:n alueella. Sillä on lukuisia tuotteita, jotka ovat saatavilla useassa eri maassa. Kansainvälisen yrityksen on hankala noudattaa eri maiden erilaisia kriteerejä, jotka osittain romuttavat vapaan EU-kaupan periaatetta. Nestlé haluaa tarjota kuluttajille helppoa, harmonisoitua ja tieteeseen perustuvaa tietoa tuotteen ravitsemuksellisista ominaisuuksista.

NutriScoren algorimia pitää kehittää ja varmistaa, että Suomessa ja Pohjoismaissa vuosia tehty terveystyö jatkuu. Nestlé haluaa olla mukana tässä kehitystyössä ja kannustaa kaikkia ruokaketjun toimijoita, viranomaisia, järjestöjä ja yrityksiä, osallistumaan aktiivisesti keskusteluun.

Kuluttajien tietoisuuden lisääminen, tuotevertailumahdollisuus ja kansanterveyden edistäminen ovat tärkeitä tavoitteita. Malli tulee pikkuhiljaa näkymään Nestlén tuotteissa myös Suomessa.


Erilaisia FOP-malleja on tutkittu laajasti

  • Värikoodien, esimerkiksi liikennevalojen, on havaittu merkittävästi auttavan kuluttajia vertaamaan ruokien ravitsemuksellista laatua.¹
  • Useita eri malleja vertaavassa tutkimuksessa kuluttajat ymmärsivät parhaiten Nutri-Scorea.²
  • NutriScoren on todettu kannustavan tehokkaasti kuluttajia pienentämään epäterveellisten tuotteiden annoskokoa.³

¹ Enax, L. ym. Salient nutrition labels increase the integration of health attributes in food decision-making. Judgment and Decision Making, Vol. 11, No. 5, September 2016, pp. 460–471.

² Egnell, M. ym. Objective Understanding of Front-of-Package Nutrition Labels: An International Comparative Experimental Study across 12 Countries, Nutrients. 2018 Oct; 10(10): 1542.

³ Egnell, M. ym. Impact of Front-of-Pack Nutrition Labels on Portion Size Selection: An Experimental Study in a French Cohort Nutrients 2018, 10, 1268.