Senioriruoka ja ruokapalvelut kaipaavat muutoksia

Ikääntyvien ruoka ja ruokapalvelut kaipaavat uudistuksia, todistettiin Ikääntyvä kuluttaja -seminaarissa. Sen järjestivät Elintarviketieteiden Seuran Aistinvaraisen tutkimuksen jaosto sekä Elintarvikealan talous- ja markkinajaosto helmikuussa Helsingissä.

ETT, dosentti Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry:stä kertoi ikääntyneiden toimintakyvyn ja aivoterveyden edistämisestä ravitsemuksen keinoin. Muistisairauksia suojaavia tekijöitä ovat muun muassa kala ja kalaöljyt, kasvikset, kahvi, tee ja tumma kaakao, Välimeren ruokavalio, aktiivinen elämäntapa ja fyysinen aktiivisuus. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi korkea verenpaine ja kolesteroli, ylipaino, aikuistyypin diabetes, epäterveellinen ruokavalio, perimä, tupakointi ja B-vitamiinin puute.

Naisilla on miehiä suurempi riski saada toimintavajeita, koska heillä on 30 prosenttia vähemmän lihasmassaa ja heidän lihaksensa heikkenevät nopeammin. Proteiinien vähäinen saanti kiihdyttää lihaskatoa, heikentää vastustuskykyä, hidastaa haavojen paranemista sekä lisää väsymyksen ja heikkouden tunnetta.

Aliravitsemusriski on iso

Professori Raija Tahvonen Luonnonvarakeskuksesta selvitti ikääntyneiden makumieltymyksiä sekä suosikkikasviksia ja -kasvisruokia OPTIFEL-tutkimuksen pohjalta. Tutkimus toteutettiin Suomessa, Rankassa, Puolassa, Espanjassa ja Isossa-Britanniassa.

Sen mukaan ikääntyneiden ruokavalion laatu on yleisesti huono EU-maissa. Aliravitsemusriski on yleinen (jopa 60 %), samoin selvä aliravitsemus (noin 25 %). Aliravitsemusriski on yleisempää kotipalveluiden ja palveluasumisen asiakkailla kuin itsenäisesti asuvilla, mutta keskimäärin hyvä ravitsemustila on vain 10−15 prosentilla. Kivennäis- ja hivenaineiden puutoksia esiintyy useissa maissa, mutta myös vitamiinien saanti on usein niukkaa.

Erikoistutkija Raija-Liisa Heiniö VTT:ltä kertoi, millaisia aterioita ikäihmiset tarvitsevat, kun aistitoiminta muuttuu. Nykyisin ei ole tarjolla tarpeeksi oikeanlaista senioriruokaa, ja ruokakaupoissa on vähän senioreiden tarpeet huomioivia valmisruokia. Ravitsemuksen kannalta tärkeää on riittävä energian, proteiinin, kuidun, nesteen ja D-vitamiinin saanti. Ikääntymisen myötä aistien toiminta ja ruokahalu heikentyvät, joten ruokien aistittavien ominaisuuksien (rakenne, maku, ulkonäkö) merkitys korostuu.

Seniori-sapuska -tutkimuksen mukaan ikääntyneitä miellyttää ruuan rakenne, joka on hieman tavanomaista pehmeämpää, mutta ei liian pehmeää. Senioriateriat ja -pakkaukset pitää suunnitella kohderyhmän tarpeet huomioiden ja markkinoida niin, että seniorit löytävät ne kaupan hyllystä helposti, mutta ei osoittelevasti.

Uusi tutkimustieto tarpeen

Saarioisella julkishallinnon asiantuntijana toimiva Mirva Lampinen osoitti, että ikääntyvien kuluttajaryhmä on pantu merkille elintarviketeollisuudessa ja tietoa ikääntyvien tarpeista myös jo löytyy. Hän esitteli Balanssi-uutuusateriat, jotka on kehitetty seniorikuluttajien tarpeisiin. Aterioissa on huomioitu kohderyhmän energiatarpeet ja ravitsemukselliset vaatimukset.

Elintarviketeollisuus toivoo apua omaan työhönsä tutkimuksesta, jotta ikääntyneet kuluttajat voitaisiin huomioida paremmin tulevaisuudessa. Lampinen peräänkuulutti uutta tutkimustietoa seniorikuluttajien käyttäytymisestä ja aistinvaraisesta kokemisesta.

Lounaisrannikon suurin ruokapalveluja tarjoava palveluntuottaja on Arkea Oy. Ikääntyneiden asiakkaiden lautasilla Arkea näkyy kotipalveluiden, hyvinvointikeskusten, sairaaloiden ja hoivayksiköiden kautta.

Arkean palvelujohtaja Sanna Malaska valaisi ikääntyneille käytössä olevan ruokavaliotarjonnan eri tasoja. Rakennemuunnetuista ruokavalioista hän esitteli neljä eri tasoa: rakennemuutettu pehmeä, sosemainen, sosemainen sileä ja nestemäinen. Nämä tasot mahdollistavat mahdollisimman yksilölliset ruokavalioratkaisut huomioiden ikääntyneen kuluttajan kyvyn syödä ja pureskella. Periaate on, että hienompaan soseutettuun ruokavalioon siirrytään vasta, kun asiakkaan kunto sitä vaatii.

Ruokapalvelut pitää päivittää

Projektikoordinaattori Päivi Jämsén Ammattikeittiöosaajat ry:stä avasi kuulijoille Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä -hankkeen tuloksia. Hankkeen kyselytutkimukseen osallistui noin 160 ruokapalveluvastaavaa, ja lisäksi hankkeessa tehtiin teemahaastatteluja.

Tulokset osoittavat, että muutoksen tuulten on syytä puhaltaa myös ikääntyneiden ruokapalvelukentässä. Tulevat ikääntyneet kuluttajat ovat tottuneet kaikin puolin monipuolisempaan tarjontaan ja yksilöllisempiin valinnanmahdollisuuksiin aikaisempiin sukupolviin verrattuna. Ruoka on nyt hyvää nykypäivän 80–90-vuotiaille, mutta uusi ikäpolvi haluaa valita ruuan eri vaihtoehdoista totuttuaan syömään myös sushia ja etnisiä ruokia.

Ikääntyneiden ruokapalveluiden ruokalistojen päivityksen lisäksi päivitystä ja vaihtelua kaivataan myös tapoihin ruokailla. Vaihtoehtoisten ruokailumallien ja ateriakokonaisuuksien tarjoaminen edellyttää sähköisten ateriatilauskäytäntöjen kehittämistä sekä erilaisten järjestelmien yhteensovittamista esimerkiksi ateriapalveluiden ja kotihoidon välillä tiedonkulun helpottamiseksi.

Perinteisyys korostuu ostoskorissa

K-ryhmän päivittäistavaratoimialan tuotetutkimuspäällikkö Heta Rautpalo kertoi ikääntyvien asiakkaiden ostokäyttäytymisestä. Yli 65-vuotiaiden ostot jakautuvat K-ryhmän kauppaketjujen välille seuraavasti: K-Supermarketit 39, K-Citymarketit 36 ja K-Marketit 25 prosenttia.

Eläkeläisten ostoksissa korostuvat hyvin perinteiset tuotteet: sillit, pullapitkot, lipeäkalat, piimät, korput, lihahyytelöt, lenkkimakkarat, kielileikkeet, kevytkerma, silakkapihvi, made, etikkapunajuuri, kolesterolia alentava levite, kaalikääryleet, juustonkaltaiset valmisteet, kivettömät luumut, vaalea leikkelemakkara ja laatikoittain myytävä puolukka.

Tavararyhmittäin luokiteltuna eläkeläistaloudet ostavat K-kaupasta viljatuotteita, kalaa, makeutusaineita, ravintorasvoja, kuumia juomia, korppuja, terveysvalmisteita, kuivia hedelmiä ja pähkinöitä, lihajalosteita ja leipiä.

Ikääntyneiden ostoskorissa korostuvat perinteikkyyden lisäksi puhtaus ja kotimaisuus, minkä lisäksi ikääntyneillä korostuvia teemoja ostoskorin kokoamisessa ovat ruuanlaitto ja leivonta, terveydelliset asiat (mm. vatsan toiminta ja kolesteroli), taloudellisuus ja vakiintunut ruokavalio.

Toiminnot ja aistit heikkenevät

Yliopettaja Jarmo Heinonen Laurea-ammattikorkeakoulusta käsitteli neuromarkkinointia ja ikääntyviä kuluttajia. Aivojen ikääntymismuutokset vaikuttavat aisteihin ja kognitiivisiin toimintoihin: ajatteluun, muistiin ja tiedonkäsittelytaitoihin. Toiminnallisella magneettikuvauksella (fMRI) voidaan tutkia aivojen toimintaa. Se mittaa aivojen energian käyttöä ja selvittää, mitkä aivojen osat ovat aktivoituneet.

Muistin muutokset koskettavat usein lyhytkestoista muistia, eli työmuistia. Uusien asioiden oppiminen on edelleen mahdollista, mutta siihen on varattava enemmän aikaa. Eläkeläiset suosivatkin vanhoja tuttuja tuotteita ja vanhoja tapoja toimia. Abstraktin ajattelun ja luovuuden on huomattu vähenevän iän myötä, mutta käytännön tiedot ja taidot eivät yleensä vanhenemisen myötä katoa.

Kosketus-, haju- ja makuaisti heikkenevät iän myötä. Ruoka saattaa kaivata iäkkäämmillä voimakkaampia mausteita kuin aikaisemmin. Vanhuksilla hajut aktivoivat aivoissa hajureseptorien lisäksi muistumia menneisyydestä.

Vanhuksissa ja heidän aisteissaan on eroja. Aivot ja aistit rappeutuvat iän myötä, mutta yksilöllisesti. Esimerkiksi Välimeren dieetti ja vähäsuolaisuus saattavat hidastaa Alzheimerin puhkeamista aivoissa. Länsimainen ruokavalio saattaa pienentää aivojen hippokampusta, jolla on oleellinen merkitys muistiin ja opetteluun.