Savossa on vahvaa vesiosaamista

Järvien värittämään Savoon on keskittynyt huipputason vesiosaamista.

Pohjois-Savossa vesiosaamisen veturina on Kuopio Water Cluster ja Etelä-Savossa Blue Economy Mikkeli. Viime vuonna ne olivat mukana Amsterdamin Aquatech-tapahtumassa esittelemässä suomalaista vesihuollon erityisosaamistaan.

Savonia-ammattikorkeakoulu koordinoi Kuopio Water Clusteria, Pohjois-Savon vesiteknologian tutkimus- ja tuotekehityskeskittymää. Klusteri vauhdittaa uusien teknologioiden, tuotteiden ja palvelujen kehittämistä teollisuuden vedenkäsittelyyn ja vesihuollon digitalisaatioon yhdessä alan yritysten kanssa.

Klusterin keskeisiä toimijoita ovat myös Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Geologian tutkimuskeskus, Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus. Näissä organisaatioissa työskentelee yhteensä reilut 150 vesialan asiantuntijaa, jotka sijoittuvat pääosin Savilahden tiedepuistoon Kuopioon.

Klusterilla on myös yli 60 yritysjäsentä ja käytössään Suomen mittakaavassa ainutlaatuiset laboratoriotilat ja pilotointilaitteistot koetoimintaa varten.

Vesihuoltoon uutta teknologiaa

Kuopio Water Cluster keskittyy teollisuuden vedenkäsittelyteknologioiden, talteenottoprosessien ja suljettujen vesikiertojen kehittämiseen, ehkäisemään vesistöjen ja pohjavesien pilaantumista, älykkäisiin vesihuoltoratkaisuihin (Smart Water Solutions) sekä maatalouden vesistökuormituksen ja teollisuusvesien hallintaan.

Ripeimmin etenee nyt vesihuollon digitalisaatioon liittyvä SWIM-hanke. Nokian veturiyrityshankkeessa yhdistetään ajantasaista monitorointia ja älykästä digitalisaatiota. Veturiyrityksen lisäksi mukana on kymmenkunta pienempää yritystä ja vesilaitoksia sekä tutkimuskonsortiossa VTT, Savonia ja Finnish Water Forum.

– Tavoitteena on kehittää platformia älykäälle tilannekuvajärjestelmälle, joka tavoittaisi esimerkiksi kaikki tarpeelliset tahot ja henkilöt talousveden saastuessa tai vuototilanteissa, Kuopio Water Clusterin koordinaattori, tutkimus- ja kehityspäällikkö Eero Antikainen Savonia-ammattikorkeakoulusta tarkentaa.

Hän uskoo, että reaaliaikainen vedenmittaus yleistyy tulevien vuosien aikana.

– Meillä on koekäytössä lähemmäs parikymmentä mittauslaitetta, joiden soveltuvuutta ja herkkyyttä testataan, Antikainen kertoo.

Hän nimeää klusterin erityisvahvuudeksi kyvyn kehittää ja testata uusia vesiteknologiasovelluksia sekä laboratorio-olosuhteissa että pilottikokeissa kentällä yhdessä alan yritysten kanssa.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan yksiköstä löytyy erityisosaamista ja tutkimusvalmiuksia maatalouden vesiasioiden tutkimiseen ja kehittämiseen. Näitä ovat muun muassa uudistettu huuhtoutumamittauskenttä mittausjärjestelmineen, olosuhdesimulaattori vuodenaikaisvaihteluiden tutkimiseen ja Kirmanjärven monitorointijärjestelmä maatalouden vesistöpäästöjen reaaliaikaiseen tutkimukseen ja seurantaan.

Tutkimusinsinööri Olli Torvinen ottaa vesinäytettä laboratoriomittakaavan MBBR-prosessista (Moving Bed Biofilm Reactor). Koelaitteiston avulla kehitetään mikrobiologista typen poistoa kylmiin olosuhteisiin. Kuva: Marc Sabat

Mikkelissä keskitytään kiertotalouteen

Etelä-Savossa Blue Economy Mikkeli (BEM) -osaamiskeskus keskittyy vesihuollon kiertotalouteen. Sen osaamisalueita ovat jäteveden puhdistus, uusioveden tuotanto, lietteen jalostus ja ravinteiden talteenotto, energiatehokkuus ja energian talteenotto sekä älykkäät vesiratkaisut.

Blue Economy Mikkeli on osa EcoSairilan kehittämisalustaa ja teollisuusaluetta, jossa sijaitsevat myös biokaasulaitos, kompostointilaitos sekä monipuoliset tutkimus-, kehitys- ja testiympäristöt vesihuollon kiertotalouden ratkaisujen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseksi.

– Osaamiskeskus on EcoSairilan keihäänkärki, jossa vihreää siirtymää tukevia ratkaisuja voidaan kehittää, testata ja pilotoida, tiivistää Blue Economy Mikkeli -klusterin vetäjä Panu Jouhkimo.

Osaamiskeskus kokoaa yhteen myös koulutusalan toimijoita kehittämään vesihuollon ja veden kiertotalouden koulutuksia.

– LUT-yliopiston ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun TKI-toiminta sekä hyvin varustetut laboratoriot ja pilottilaitokset ovat erinomainen pohja osaamiskeskukselle. Ammattikorkeakoululla on jo pitkät perinteet ympäristötekniikan AMK-insinöörien koulutuksessa ja LUT-yliopisto suunnittelee aloittavansa vesialan diplomi-insinöörien koulutuksen Mikkelissä, Jouhkimo kertoo.

Tutkimusinsinööri Olli Torvinen ottaa vesinäytettä laboratoriomittakaavan MBBR-prosessista (Moving Bed Biofilm Reactor). Koelaitteiston avulla kehitetään mikrobiologista typen poistoa kylmiin olosuhteisiin. Kuva: Marc Sabat

Jätevedestä syntyy uusiovettä

Kesällä 2021 käyttöön otettu Mikkelin kaupungin uusi jätevedenpuhdistamo käyttää edistyksellisintä saatavilla olevaa puhdistamoteknologiaa. Kalvobioreaktoritekniikkaa hyödyntävä puhdistamo on louhittu peruskallioon, mikä takaa tasaiset prosessiolosuhteet ympäri vuoden.

Puhdistusprosessin jälkeen vesi on puhtaampaa kuin vesi purkupaikalla Saimaan Pappilanselällä. Puhdistettua jätevettä on mahdollista hyödyntää myös EcoSairilan teollisuusalueella uusiovetenä joko sellaisenaan tai edelleen käyttötarkoitukseen sopivaksi puhdistettuna.

– EcoSairilan alueelle tavoitellaan uusiovettä prosesseissaan käyttävää teollisuutta. Uusioveden hyödyntäminen tarjoaa yrityksille merkittävän kilpailuedun alempien kustannusten ja pienempien ympäristövaikutusten vuoksi, Jouhkimo sanoo.

Elintarvikealan yritysten näkökulmasta uusioveden lisäksi kilpailuetua tuo myös biokaasulaitos, joka pystyy ottamaan vastaan ja käsittelemään biokaasuntuotantoon soveltuvia sivuainevirtoja.

Biokaasulaitoksen kaikki kolme reaktoria on otettu käyttöön: yksi käsittelee puhdistamolietettä ja kaksi biojätettä. Täydellä kapasiteetilla biokaasulaitos pystyy käsittelemään kaiken Mikkelin alueella syntyvän puhdistamolietteen ja biojätteen sekä biojätteitä myös Mikkelin ulkopuolelta.

Biokaasulaitos tavoittelee miljoonan kilogramman liikennebiometaanituotantoa, mikä vastaa tuhannen henkilöauton tai noin 50 linja-auton vuotuista kulutusta.

Savo tarjoaa luonnonantimia ja teknologiaa

Järvien ja metsien halkomassa Savossa luonto ja huipputeknologia lyövät kättä keskenään. Noin 248 000 asukkaan Pohjois-Savon talous nojaa pitkälti kone- ja energiateknologiaan, metsäteollisuuteen ja elintarviketuotantoon.

Pohjois-Savo tunnetaan luonnonvaroistaan, elinvoimaisesta alkutuotannosta ja vahvasta elintarvikeosaamisesta. Maidon- ja lihantuotannossa maakunta on Suomen vahvimpia alueita.

Huippulaatuisesta maidosta valmistetaan korkealaatuisia tuotteita Valion Lapinlahden tehtaalla ja Maitomaan meijerissä Suonenjoella. Myös marjat ja kalat ovat tärkeitä raaka-aineita.

Maakunnan keskus, Kuopio, on kansainvälinen yliopisto- ja ammattikorkeakoulukaupunki, Varkaus on moderni teollisuuskaupunki maakunnan eteläosassa ja Iisalmi maakunnan pohjoisosan keskus, joka tunnetaan kone- ja puuteollisuudesta ja elintarviketuotannosta. Siellä sijaitsee muun muassa Olvin juomatehdas.

Suonenjoki on kuuluisa mansikkakaupunki, jossa tuotetaan kolmannes Suomen mansikka- ja vadelmasadosta. Siellä toimii myös Valion hillotehdas.

Etelä-Savon elinvoima rakentuu metsään, ruokaan ja veteen perustuviin luonnonvaroihin, erityisosaamiseen ja kestävään elinkeinotoimintaan. Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki ovat keskeisiä kaupunkiseutuja.

Reilun 131 000 asukkaan maakunnan ruokastrategiassa tiivistyvät kestävät, erikoistuneet ruokaketjut, korkea jalostusaste ja vahva ruokakulttuuri.

Maidontuotanto on maakunnan merkittävin tuotantosuunta, mutta alkutuotannon iso painoarvo näkyy myös vihannestuotannossa ja sisävesikalastuksessa. Maakunnassa on luomutuotannon erityisosaamista, ja luomutilojen osuus on 12 prosenttia (Evira 2020).

Vuonna 2018 ruoka-alalla oli 2707 toimipaikkaa eli viidennes Etelä-Savon kaikista toimipaikoista. Niistä vajaassa 80 valmistettiin elintarvikkeita ja juomia. Elintarviketeollisuuden osuus maakunnan ruoka-alan lähes miljardin euron liikevaihdosta oli 14 prosenttia.

Ruoka-alan koulutusta ja TKI-toimintaa on tarjolla muun muassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Mikkelin yliopistokeskuksessa toimii Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti.


Lähteet:

pohjois-savo.fi

esavo.fi

xamk.fi