Onko liika fosfori terveysriski?  

Fosforilisäaineiden käyttö Suomessa on laajaa, mikä aiheuttaa haasteita kokonaissaannin mittaamiselle.

Länsimaissa fosforin eli fosfaatin saanti on runsasta, sillä fosforia saadaan useista elintarvikkeista. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat fosforia 2–3-kertaisen määrän suhteessa ravitsemussuositukseen (600 mg/vrk), ja tärkeimmät saantilähteet ovat maito-, liha-, ja viljavalmisteet.  

Fosforia saadaan myös lisäaineista, mikä aiheuttaa epävarmuutta fosforin kokonaissaannin mittaamisessa, sillä lisäainefosforin määriä ei tarvitse ilmoittaa elintarvikepakkauksissa. Elintarvikekoostumustietokannat eivät yleensä ota huomioon lisäainefosforin määrää. On arvioitu, että jopa puolet todellisesta fosforin saannista voisi olla peräisin lisäaineista. 

Munuaistautipotilaiden on ruokavaliossaan noudatettava fosforirajoitusta, jotta taudin etenemistä voidaan hidastaa. Aiemmista tutkimuksista on saatu viitteitä, että runsas fosforin saanti ruokavaliosta voisi vaikuttaa haitallisesti luuston aineenvaihduntaan sekä verisuonten toimintaan myös terveillä ihmisillä. Tutkimuksissa on lisäksi löydetty yhteys runsaan fosforin saannin sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden välillä. Erityisesti lisäainefosforia on pidetty haitallisena.  

Haluatko lukea koko artikkelin?

Artikkeli on saatavilla digilehden käyttäjille.

Siirry digilehteen