Maailman vesikriisi heijastuu myös Suomen teollisuuteen

Maailman vesivarantojen pienentyessä veden kierrätys on jo välttämättömyys. Kolmannes maailman väestöstä elää alueilla, joilla on niukasti vettä. Suomen YK-liiton arvion mukaan¹ vuonna 2025 jo kaksi kolmasosaa asuu niukkavetisillä alueilla. Vaikka Suomessa vettä riittää, veden niukkeneminen maailmalla heijastuu myös Suomen teollisuuden toimintaan.

BAT (The best available technology) antaa ohjearvot siihen, kuinka paljon vettä elintarviketeollisuudessa saa hyödyntää. EU:ssa ollaan lisäksi tiukentamassa veden käytön ympäristövaatimuksia. Säädöstä ei ole vielä julkaistu, mutta sen on tarkoitus rajoittaa veden kulutusta ja päästöjä eli ohjata kehittämään vesitehokkuutta ja suljettuja kiertoja.

Tuotteiden valmistukseen voisi käyttää vähemmän vettä, jos vettä kierrätettäisiin, sillä puhdasta vettä tarvitsisi ottaa vähemmän. Advenin veden- ja jätevedenkäsittelyn asiantuntija, vesi- ja yhdyskuntatekniikan diplomi-insinööri Hanna Kontturi sanoo, että suomalaista elintarviketeollisuutta voisi houkutella kierrätystalkoisiin rahan säästöllä tai maineen edistämisellä – veden kierrätys alkaa olla jo globaali trendi, josta on vaikea jättäytyä sivuun.

− Moni yritys maailmalla on jo havahtunut veden kierrätykseen, mutta Suomessa siinä olisi parantamisen varaa. Vaikka Suomessa ei ole hätää veden riittävyydestä, on muistettava, että maailmassa 780 miljoonalle ihmiselle vesikriisi on arkipäivää. Globaaleilla markkinoilla toimiessa vesijalanjäljen merkitys kilpailuvalttina kasvaa, Kontturi tarkentaa.

Jäteveden käsittelykustannuksien lisäksi myös ostetun puhtaan veden määrä pienenee, kun vettä kierrätetään prosessissa. Moni elintarviketeollisuusyritys käyttää prosessissaan lämmitettyä vettä. Kierrättämällä jo valmiiksi lämpimiä virtoja voidaan myös vähentää käyttöveden lämmityskustannuksia. Lämpöä voidaan ottaa talteen myös jätevedestä lämmönsiirtimien ja lämpöpumppujen avulla.

Teollisuudelle 8 000 miljoonaa kuutiota vettä vuodessa

Teollisuus käyttää vettä Suomessa noin 8 000 miljoonaa kuutiota vuosittain. Tästä makean veden osuus on noin 2 000 miljoonaa kuutiota. Vettä käytetään teollisuudessa muun muassa raaka-aineena, jäähdytykseen ja pesuihin sekä tuotteiden kuljetukseen. Teollisuus tuottaa 850 miljoonaa kuutiota jätevettä vuosittain.

Suomessa suurimpia teollisuuden vedenkäyttäjiä ovat massa- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus sekä sähkön- ja lämmöntuotanto. Kunnallisten vesilaitosten jakeleman veden suurin teollisuuskuluttaja on elintarviketeollisuus.

Elintarviketeollisuusliiton mukaan² elintarviketuotannossa käytetään Suomessa keskimäärin kolme kuutiota vettä suhteessa tuotettuun tonniin ruokaa, mikä sisältää raaka-aineena käytetyn veden lisäksi jäähdytysvedet ja muut prosessivedet. Myös kaivos- ja metalliteollisuus käyttävät paljon vettä.

− Isommissa teollisuusyrityksissä on päästy jopa miljoonan euron säästöihin pelkästään keskittymällä veden kierrätykseen. Kierrätyksessä piilee valtava säästöpotentiaali, Kontturi tähdentää.

Kierrätetty jätevesi on laadultaan juomakelpoista

Ihmiset suosivat kierrätettyjä tuotteita, mutta kierrätettyyn veteen liittyy ennakkoluuloja. Todellisuudessa vesi on laadultaan juomakelpoista puhdistuksen jälkeen³⁴. Veden puhdistus viimeistellään usein käänteisosmoosilla, joka poistaa vedestä lähes kaikki virukset, bakteerit, haitta-aineet ja muut epäpuhtaudet.

Tällä hetkellä kierrätettyä vettä ei uskalleta käyttää Suomen elintarviketeollisuudessa tuotteen kanssa kontaktissa olevissa kohteissa ennakkoluulojen takia. Voi olla, että tilanne muuttuu juomavesivarojen vähentyessä ja yleisen ilmapiirin avartuessa.

¹ https://www.ykliitto.fi/yk70v/ekologinen/vesi

² http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/30-vetta-voi-kierrattaa-elintarviketuotannossa

³ https://www.waterworld.com/articles/wwi/2016/11/coca-cola-to-invest-2-3m-into-water-reuse-plant-scotland.html

⁴ https://www.veoliawatertechnologies.com/en/media/articles/nestle