
Luonnonkalan käyttö pienentää ilmastovaikutuksia
Kala kuuluu ympäristöystävälliseen ruokavalioon. Luonnonkalojen kuten hauen, muikun, ahvenen, kuhan, siian ja silakan myötä vedestä poistuu ravinteita, ja rehevöityminen vähenee.
Luonnonvarakeskus arvioi RuokaMinimi -hankkeessa kulutuksen muutoksien vaikutusta ilmastopäästöihin. Yhtenä mallina tutkimuksessa oli kalaisa ruokavalio, jossa kalan kulutusta lisättiin nykyisestä 31 gramman päiväkulutuksesta 81 grammaan.
Liha, 142 grammaa vuorokaudessa, jätettiin pois ruokavaliosta ja lisättiin marjojen, kasvisten ja maitotuotteiden määrää niin, että ravitsemissuositukset täyttyivät. Kalaisalla ruokavaliolla laskettiin saatavan noin 30 prosenttia pienemmät ilmastovaikutukset kuin nykyisellä kulutuksella. Tämä edellyttää, että kalaisassa ruokavaliossa suositaan kotimaista luonnonkalaa¹.
Kalastusmatkailuun uusia reseptejä
Suomen puhtaat sisävedet kiinnostavat kotimaisten kalastajien lisäksi ulkomaisia kalastajia. Kalastusmatkailu onkin kasvanut viime vuosina Suomessa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toteuttamassa Fish & Eat -hankkeessa Järvi-Suomen alueelle tehdyssä selvityksessä todettiin, ettei saaliskalan valmistusta asiakkaille ole vielä tuotteistettu kalastusmatkailupalveluihin. Kalastusmatkailuyrittäjät toivoivat ohjeita kalasta valmistettaviin välipalatuotteisiin ja erityisesti nuotioruokailuun. Luonnon keskellä laavulla, kodassa tai nuotiolla on helpointa valmistaa ruokaa kalastusmatkan yhteydessä.

Fish & Eat -hankkeessa kalastusmatkailuyrittäjille kehiteltiin reseptiikkaa kalaruokiin, ja heitä koulutettiin kalaruokien valmistukseen. Kaikki kehitellyt ruuat koottiin Ahdin antimet lautaselle -julkaisuun,jossa on reseptiikan lisäksi kalastukseen ja kalan käsittelyyn sekä ruuanvalmistukseen liittyvää tietoa². Kirjasta toimitettiin huhtikuussa 2019 hieman lyhennetty julkaisu englanniksi: Ahti’s bounty on your plate.

Konttimyymälä auki ympäri vuorokauden
Luonnonkalan saatavuus on usein ongelmana kuluttajille. Villikalaa on ollut pääasiassa kauppahallien kalamyymälöissä ja torien myyntivaunuissa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Fisupostilla järvikalat liikkeelle -hankkeessa kalan saatavuushaasteeseen tartuttiin lanseeraamalla Lähiapaja-tuotekonttimyymälä Juvan ABC-aseman kylkeen.
Täysin automatisoidussa myymälässä paikallisten kalastajien ja pientuottajien tuotteita myydään suoraan asiakkaille. Asiakkaat pääsevät konttiin älypuhelimen näytölle tulevalla ”Avaa lukko”-painikkeella, kun asiakas on rekisteröitynyt Lähiapaja-palvelun käyttäjäksi tai tehnyt ostoksia verkkokaupasta.
Kuluttajat ovat olleet alusta asti kiinnostuneita Lähiapaja-suoramyyntikonseptista, ja myönteistä palautetta on tullut asioinnin helppoudesta. Lähiapajan toiminnan alussa tuotteet tuli ostaa etukäteen Lähiapaja.fi-verkkokaupasta.
Verkkokaupan rinnalle kuluttajat toivoivat ratkaisua, joka mahdollistaisi ostosten tekemisen reaaliaikaisesti paikan päällä. Lähiapajaan asennettiin heinäkuussa Suomen ensimmäinen ruuan myyntipisteessä toimiva, RFID-tekniikkaan perustuva itsepalvelukassa, joka tunnistaa kassan lukijatasolle asetetut tuotteet hintoineen automaattisesti. Nyt kuluttajat voivat poiketa Lähiapaja-kontissa ostamassa haluamansa tuotteet milloin tahansa ja maksaa ostokset itsepalvelukassaan pankkikortilla tai mobiilimaksulla.
Tällä hetkellä Lähiapajan valikoimassa on Saimaan kuhafilettä sekä lahnamassaa pakasteina. Puumalan muikkuja löytyy hyllystä säilykkeinä, ja valikoimaan on tulossa alkusyksystä 2019 myös paikallisia särki-, lahna- ja ahvensäilykkeitä Puulalta. Lisäksi valikoimassa on muun muassa kyytön ja karitsan lihaa pakasteina, hunajaa sekä luomuvalkosipulituotteita.

Konttimyymälästä kyläkaupan vaihtoehto?
Automaattinen ja tarvittaessa liikuteltava myyntipaikka sitoo vain vähän tuottajien aikaa ja pääomia. Kontin myyntijärjestelmistä huolehtii järjestelmätoimittaja, ja kylmälaitteiden lämpötilaa voidaan valvoa etäyhteyksillä.
Asiakkaille Lähiapaja tuo helpon tavan ostaa usean kalastajan ja lähituottajan tuotteita samasta paikasta. Paikallisille kalastajille ja tuottajille jää puolestaan parempi kate suoraan kuluttajille myymistään tuotteista. Konsepti mahdollistaa tuottajille myös kimppakuljetukset, jolloin ympäristövaikutukset ovat pienemmät, eikä asiakkaidenkaan tarvitse ajaa erikseen useamman tuottajan luokse saadakseen haluamansa tuotteet.
Tulevaisuudessa Lähiapaja-kontti voisi toimia kauppa-auton, kyläkaupan ja torivaunun vaihtoehtona. Liikkuvana lähikalan ja -ruuan myyntipiste tavoittaa kuluttajat ajallisesti ja sijainnillisesti optimaalisesti: ympäristön sekä aluetalouden kannalta kestävällä tavalla.
Lähteet:
1) Saarinen, Merja ym. 2019. Hallittu ruokavaliomuutos voisi tuoda ilmastohyötyjä, parantaa ravitsemusta ja säilyttää maatalouden Suomessa. Policy brief 12/2019. Valtioneuvoston julkaisut.
2) Ahdin antimet lautaselle -julkaisu http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-162-0.
Kalaa tulisi syödä 2−3 kertaa viikossa
Kalan ja muiden merenelävien käytön lisääminen on suositeltava ruokavaliomuutos energiatasapainon ja terveyden edistämiseksi. Kalaa tulisi suositusten mukaan syödä kalalajeittain vaihdellen 2−3 kertaa viikossa1).
Kala kiinnostaa kuluttajia: kalan kulutus on lähes kaksinkertaistunut vuoden 1980 jälkeen. Kalan kulutus henkeä kohti on ollut viime vuosina noin 13 kiloa. Kulutuksesta valtaosa on tuontikalaa, 9 kiloa henkeä kohti ja siitä kasvatettua lohta 3,5 kiloa. Kotimaisesta kalasta lähes kolmasosa on kasvatettua kirjolohta. Suomalainen syö 300−500 grammaa niin muikkua, kuhaa, haukea, siikaa, ahventa kuin silakkaakin vuosittain, yhteensä 2,3 kiloa2).
Kalastus on suosittu harrastus; vapaa-ajankalastajia on 1,6 miljoonaa. Vapaa-ajankalastajien saalis on 30 miljoonaa kiloa, josta eniten saadaan ahventa ja haukea.
Kaikkiaan kalaa tuotettiin vuonna 2017 reilu 205 miljoonaa kiloa, josta kaupallisen kalastuksen osuus oli 161 miljoonaa kiloa ja kasvatetun kalan 14,5 miljoonaa kiloa. Suurin osa kaupallisen kalastuksen saaliista saadaan merialueelta. Vapaa-ajankalastajien saaliista kaksi kolmasosaa saadaan sisävesiltä³.
Lähteet:
1) Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Terveyttä ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014.
2) Ruokatieto: Tietohaarukka. Tilastotietoa elintarvikealasta 2018.
3) Luonnonvarakeskus: Kala- ja riistatilastot.
Suosittelemme artikkelia

Kestävä kalanrehupelletti valmistuu monipuolisista raaka-aineista

Uudet ruuantuotannon menetelmät mahdollisuutena

Odottavien äitien elintavoissa on parantamisen varaa

Kestävää terveyttä ruuasta – uudet kansalliset ravitsemussuositukset 2024

Tieteeseen perustuvalla Kädenjälki-ohjeistuksella yritykset voivat laajentaa ilmastotyötään ja osoittaa kiertotalousratkaisujensa ympäristöhyödyt
