Kurkistus ruuan tulevaisuuteen

Virtuaalitodellisuuden keinoin luotu, metsäntuoksuinen nokipannukahvihetki keskustan kahvilassa? Tai mobiilisovellus, jolla kuluttaja voi tarkistaa ruuan turvallisuuden? Tai ehkäpä viljelyä laboratorio-olosuhteissa ilman peltoja? Nämä kutkuttavat esimerkit nousivat esiin alkuvuoden työpajoissa, joissa Lounais-Suomen ruokaketjun toimijat tuotiin yhteen eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja pistettiin miettimään ruuan tulevaisuutta.

Turun yliopiston elintarvikekehityshanke Innotorin ja yrityskehittämö Bastun työpaja järjestettiin kolmena iltapäivänä. Pajoissa eriteltiin ruuantuotantoon vaikuttavia muutostrendejä ja pohdittiin, miten ne vaikuttavat ruokabisnekseen ja miten yritysten pitäisi niihin varautua. Osallistujia oli noin 30.

Innotorin koordinaattorin Pauliina Ojansivun mukaan Lounais-Suomen yli 500 elintarvikeyrityksen kenttä on pirstaleinen, pieniä toimijoita on paljon, ja moni pakertaa yksin. Pajojen tärkein anti on tuoda yrityksiä yhteen.

Bastun koordinaattorin Keijo Koskisen mukaan älykkäiden ja resurssitehokkaiden ratkaisujen miettiminen on oleellista ruuantuotannossa, joka on globaalisti merkittävä päästöjen aiheuttaja. Pidemmälle katsominen on tärkeää myös bisnesvinkkelistä.

− Muuten voi yhtäkkiä huomata, ettei olekaan niitä markkinoita, joihin on strategiassaan satsannut, Koskinen muistutti.

Ruokadata käyttöön

Millaisia ajatuksia pajoista sitten nousi? Yksi idea oli yksilöllisen kuluttajadatan kerääminen. Ruokakaupassa kuluttajan apuna voisi olla mobiilisovellus, joka tietää, millaista ruokaa kuluttaja arvostaa ja mikä hänen elimistölleen sopii. Se voisi myös luoda kuluttajan päiväohjelmaan sopivan ostoslistan.

Osallistujat arvelivat, että ruuan turvallisuudesta tulee entistä tärkeämpää ruokaskandaalien yleistyessä. Tuotantoketjut pitäisi osoittaa konkreettisesti pakkaustiedoissa, ja paljon tähän liittyvää dataa on hyödyntämättä.

Myös ympäristönäkökulmat ja resurssien väheneminen puhuttivat. Ruokakauppojen hävikkiä voitaisiin vähentää siten, että teollisuus ja kauppa käyttäisivät hallussaan olevaa dataa paremmin hyödyksi ja tuottaisivat vain sen, mitä tarvitaan.

− Tarvitseeko kaupassa olla valmiita ruokapakkauksia, vai voisiko lopullinen valmistus tapahtua personoidusti ostohetkellä, Ojansivu summasi osallistujien mietteitä.

Työpajalaiset uskoivat myös, että elintarvikkeisiin vaaditaan tulevaisuudessa merkinnät hiili- ja vesijalanjäljistä. Heistä yritysten kannattaa vaikuttaa yhdessä siihen, miten jalanjäljet määritetään.

Irti työarjesta

Toive tulevaisuustyöpajoista tuli alueen yrityksiltä. Kevääseen asti Raision Terveelliset elintarvikkeet -yksikössä strategia- ja brändijohtajana työskennellyt Mika Kukkurainen katsoo arjessaan asioita usein muutamien vuosien päähän. Hän kaipasi erilaisten ihmisten törmäyttämistä, uusia ideoita ja kurkottamista pidemmälle tulevaisuuteen.

− Että pääsisimme irti päivittäisistä kahleista ja näkisimme, mitä maailmalla isossa kuvassa tapahtuu ja mikä on sen vaikutus ruokaan.

Kahvilaketju Naantalin Aurinkoisen yrittäjän Petri Kolehmaisen mukaantyöpajat auttavat myös luomaan verkostoja. Kun ihmiset tulevat tutuiksi, mahdollinen yhteistyö on tulevaisuudessa helpompaa.

Työpajoissa asiantuntijapuheenvuorot johdattelivat keskusteluihin. Alustuksia oli esimerkiksi säästä vuonna 2050 ja ruuantuotannon kytkeytymisestä biotalouteen. Kukkuraisen mielestä ne herättelivät hyvin siihen, mihin ruuantuottajien pitää tulevaisuudessa pystyä reagoimaan.

Kaksikosta on selvää, että työpajoissa ei laadita uusia bisnessuunnitelmia, vaan niistä haetaan inspiraatiota. Yhdessä löytää näkökulmia, joihin ei törmäisi yksin.

He myöntävät, että ruokatrendien ennustaminen pitkälle tulevaisuuteen on tavattoman vaikeaa ja vaatii rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja uteliaisuutta. Lisäksi ohimenevät villitykset pitää erottaa megatrendeistä, ja uusien avausten kanssa ei saa hätiköidä.

− Tämä opettaa näkemään heikkojakin signaaleja, Kolehmainen pohtii.

Kannattaa visioida

Bastun Koskinen ymmärtää, että monesta yrittäjästä tulevaisuus voi tuntua pelottavankin ennakoimattomalta. Hän korostaa, että moni asia on yrittäjien käsissä. Siksi kannattaa visioida.

− Epävarmuuden maailmassa tulevaisuus on luotava itse, ja siellä sattumalle on jätettävä mahdollisimman vähän sijaa, hän siteerasi Bastun isää, tulevaisuudentutkimuksen professoria Markku Wileniusta.

Kaikki 18 palautekyselyyn vastannutta osallistujaa toivoi ruokatyöpajoille jatkoa, jota Koskinen ja Innotorin Ojansivu lupaavat järjestää. He suosittelevat työpajatoimintaa elintarvikealan toimijoille ympäri Suomen. Jos konsepti kiinnostaa, he rohkaisevat olemaan yhteydessä.

− Suomi on niin pieni maa, että meidän on ihan turha ruveta keksimään pyörää joka alueella uudelleen, Koskinen sanoi.