Koulu- ja oppilaitosruokailu tänään – haasteet ja mahdollisuudet 

Yläkoululaisista pojista kolmannes ja tytöistä yli 40 prosenttia jättää koululounaan väliin joka päivä ja toisaalta täysipainoisen koululounaan syö päivittäin alle 10 prosenttia oppilaista. Katsaus kouluruokailun nykytilaan nostaa esiin sekä huolenaiheita että kehityksen mahdollisuuksia. 

THL:n Koulujakelujärjestelmätuen seurantatutkimuksen perusteella 77 prosenttia kuudesluokkalaisista ilmoitti syöneensä aamupalan jokaisena arkipäivänä edellisellä viikolla. Kahdeksasluokkalaisista vastaava osuus oli 66 prosenttia.  

Aamupalan kokonaan väliin jättäneitä oli kuudesluokkalaisista noin viisi prosenttia ja kahdeksasluokkalaisista kahdeksan prosenttia. Tulokset viittaavat siihen, että aamupalan säännöllinen nauttiminen vähenee iän myötä. Tämä voi heijastua oppilaiden vireystilaan ja keskittymiskykyyn koulupäivän aikana. 

Vaikka kouluruoka on päivittäin tarjolla kaikille oppilaille, se ei tavoita kaikkia. Kouluterveyskyselyn mukaan perusopetuksen 8.–9.-luokkalaisista pojista 32 prosenttia ja tytöistä jopa 44 prosenttia ei syö koululounasta päivittäin. Lukiossa luvut ovat hieman paremmat, mutta ammatillisissa oppilaitoksissa jopa 46 prosenttia tytöistä jättää koululounaan väliin.  

Harva syö täysipainoisesti 

Täysipainoisen koululounaan syö päivittäin vain 9 prosenttia pojista ja 4 prosenttia tytöistä. Aterian osien valinnoissa havaittiin merkittäviä eroja sukupuolen ja luokka-asteen mukaan. 

Leipää valitsi päivittäin 40 prosenttia pojista, kun taas tytöistä vain 22 prosenttia. Pääruuan nauttiminen oli yleisempää kuudesluokkalaisilla, joista 72 prosenttia söi sen päivittäin, kun kahdeksasluokkalaisista näin teki vain 52 prosenttia. 

Maitotuotteiden käyttö oli vähäistä erityisesti tytöillä: 57 prosenttia kuudesluokkalaisista ja peräti 76 prosenttia kahdeksasluokkalaisista tytöistä ei valinnut maitoa kertaakaan viikon aikana. Pojista vastaava osuus oli noin 37 prosenttia. 

Myös salaatin valinnassa näkyi myös selvä ero: kuudesluokkalaisista tytöistä 53 prosenttia otti salaattia päivittäin, kun pojista näin teki 40 prosenttia. Kahdeksasluokkalaisista salaattia valitsi enää noin 30 prosenttia oppilaista.  

Laatu ja maku ratkaisevat  

Oppilaiden arviot kouluruoan laadusta ja mausta vaihtelevat. Perusopetuksessa noin 39 prosenttia koki ruoan laadun hyväksi ja yhtä suuri osuus piti sen mausta. Lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa arviot olivat myönteisempiä: ammatillisissa oppilaitoksissa jopa 72 prosenttia pojista piti kouluruoan makua hyvänä. Ruokailuympäristön viihtyisyys, tarjoilun sujuvuus ja ruoan ulkonäkö vaikuttavat merkittävästi ruokailuhalukkuuteen. 

Riittävä ruokailuaika on keskeinen tekijä kouluruokailun onnistumisessa. Ammatillisissa oppilaitoksissa lähes 90 prosenttia koki ajan riittäväksi, mutta perusopetuksessa ja lukiossa arviot olivat maltillisempia. Ruokailun ajoitus koulupäivässä vaikuttaa myös ruokahaluun – liian aikainen tai myöhäinen lounas ei ole ihanteellinen. 

Miten saada oppilaat ruokailemaan? 

Oppilaiden osallisuuden tunne kouluruokailussa on tärkeää, ja esimerkiksi ruokalistan suunnitteluun osallistuminen, makuraadit ja palautejärjestelmät lisäävät oppilaiden sitoutumista ja kouluruokailuun osallistumista. Viihtyisä ruokailuympäristö, joka on rauhallinen, siisti ja akustisesti miellyttävä, kannustaa syömiseen.  

Hyvin suunnitellut ruokailujärjestelyt, kuten riittävä ruokailuaika ja sujuvat lounasvuorot, vähentävät stressiä ja parantavat ruokailukokemusta. Ruuoan laatu ja esillepano ovat myös keskeisiä tekijöitä: hyvä maku, tuttuus ja houkutteleva ulkonäkö lisäävät ruoan hyväksyttävyyttä.  

Ruokakasvatus ja ravitsemustietoisuuden lisääminen sekä käytännönläheiset oppitunnit kotitaloustuntien lisäksi muissakin oppiaineissa, tukevat oppilaiden ruokailua. Myös aikuisten esimerkki on merkittävä – opettajien ja muun henkilökunnan mukanaolo ruokailussa vaikuttaa positiivisesti oppilaisiin. Lisäksi myönteinen viestintä kouluruuasta lisää sen arvostusta kouluyhteisössä. 

Oppilaiden osallistaminen ei ole vain muodollisuus – se on vaikuttava keino lisätä ruokailun mielekkyyttä. Esimerkiksi kouluruokapaneelit, teemaviikot, somesisällöt ja oppilaiden järjestämät tapahtumat voivat muuttaa asenteita ja lisätä yhteisöllisyyttä. 

Kouluateria tukee oppimista ja hyvinvointia 

Kouluateria tukee osaltaan oppilaan päivittäistä jaksamista, ravitsemusta ja terveyttä. Kun ateria koostuu kaikista aterian osista – pääruoasta, ruokajuomasta, salaatista, leivästä, salaatinkastikkeesta ja levitteestä – se muodostaa ravitsemuksellisesti täysipainoisen, suositusten mukaisen kokonaisuuden.  

Sopivin aika koululounaalle on noin klo 11–12, jolloin se sijoittuu luontevasti aamupäivän ja iltapäivän työskentelyn väliin. Ruokailun vähimmäiskestoksi suositellaan puolta tuntia, jotta oppilaat ehtivät syödä rauhassa ja keskittyä ruokailuun ilman kiirettä.  

Säännöllinen ateriarytmi tukee oppilaiden vireyttä ja keskittymiskykyä koulupäivän ajan. Kun koululounas nautitaan ajallaan ja siihen yhdistyy mahdollisuus terveelliseen välipalaan iltapäivällä – erityisesti silloin, kun koulupäivä jatkuu yli kolme tuntia lounaan jälkeen – voidaan ehkäistä epäterveellistä napostelua ja verensokerin heilahteluja.  

Kokonaisuudessaan kouluruokailu ei ole vain ravinnon lähde, vaan myös osa koulun kasvatustehtävää. Se opettaa terveellisiä ruokailutottumuksia, tukee oppimista ja luo pohjaa hyvinvoivalle arjelle. Kun oppilaat saavat ravitsevan ja maittavan aterian koulupäivän aikana, he jaksavat paremmin, oppivat tehokkaammin ja voivat kokonaisvaltaisesti paremmin. 

Kouluruokailu ei ole pelkkä tauko oppituntien välissä – se on osa oppimista, hyvinvointia ja tasa-arvoa. Siksi sen kehittäminen on investointi tulevaisuuteen.