Kotimaista kalaa tuoreena ruokapöytiin

Uudessakaupungissa toimiva Kalaset Oy jalostaa tuoretta lähikalaa.

– Aamulla pyydystetyt kalat voivat olla samana iltapäivänä fileoituina Turun markettien kalatiskeissä, kertoo yli 40 vuotta kala-alalla työskennellyt Kalasetin hallituksen puheenjohtaja Esa Lahtinen.

Takarajana on saada tuotteet asiakkaille viimeistään jalostuspäivän jälkeisenä aamuna.

Kalaset käsittelee vuodessa noin 1,8 miljoonaa kiloa kotimaista kalaa: kirjolohta, ahventa, kuhaa, haukea ja silakkaa. Pääraaka-aine on meressä kasvatettu kirjolohi.

Fileet, annospalat ja kuutiot menevät teollisuuteen, ammattikeittiöille, kalatukuille ja vähittäiskauppoihin. Kirjolohesta ja kotimaisista suomukaloista tehdään myös kalamassoja. Pakastustuotteet tyhjiöpakataan ja pakastetaan heti käsittelyn jälkeen.

Alaeviä Japanin sushiravintoloihin

Fileerauksen sivutuotteet menevät valtaosin rehunvalmistajille. Erikoisuutena ovat Japanin sushiravintoloille vietävät kirjolohen rasvaiset alaevät, jotka tarjoillaan japanilaisravintoloissa pääosin leivitettyinä ja uppopaistettuina lounasherkkuina. Evät rahdataan pakastekonteissa laivoilla Japaniin syyssesongin aikana. Vuosittain alaeviä viedään sinne yli 60 000 kiloa.

– Japanilaiset arvostavat laatua ja pitkäaikaista kumppanuutta, Lahtinen sanoo.

Myös yrityksen suomalaiset asiakkaat ovat pitkäaikaisia. Kalasetilla on vuosikymmeniä jatkunut kumppanuus esimerkiksi Helsingin kaupungin kanssa. Yrityksen toimittamaa kalaa syödään pääkaupungin päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa ja muissa laitoksissa.

Kalasetin työsuhteetkin ovat pitkäaikaisia, sillä yli puolet työntekijöistä on ollut töissä yrityksessä vähintään kymmenen vuotta.

Silakkaa sopimustroolareilta

Kalaneuvos Oy:n omistaman Martin Kala Oy:n tuotantolaitokset sijaitsevat Turussa ja Kaskisissa. Päätuotteena on silakka ja silakkajalosteet.

– Ostamme raaka-aineen neljältä sopimustroolarilta, jotka kalastavat silakkaa Selkämerellä, kertoo toimitusjohtaja Jari Multanen.

Silakan ja silakkatuotteiden osuus liikevaihdosta on noin 65 prosenttia, mistä puolet ovat nahallisia ja nahattomia silakkafileitä tuoremyyntiin. Loput myydään elintarviketeollisuuteen.

Yritys käsittelee vuosittain 2,5–3 miljoonaa kiloa kalaa. Kaskisten tuotantolaitoksessa valmistetaan vain silakkatuotteita. Turussa yritys jalostaa myös lohta, kirjolohta, siikaa, kuhaa, ahventa, haukea, nieriää ja taimenta.

Lohi, kirjolohi, siika, taimen ja nieriä ovat kasvatettuja kaloja, joita ostetaan Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Kuhat, ahvenet ja hauet yritys ostaa tutuilta kalastajilta ja tuo kaksi kertaa viikossa Göteborgista ulkomaisia kaloja ja äyriäisiä.

– Joulusesonkina valmistamme kuuluisaa lipeäkalaamme ja kesäisin myymme Rymättylän varhaisperunaa. Kalaneuvoksen kalamausteet pakkaamme Turussa. Kaskisissa valmistamme vain silakkatuotteita, ja perkeet myymme kalajauhotehtaalle.

Kalat tärkeä proteiinivaranto

Erikoistutkija Jari Setälä Luonnonvarakeskuksesta muistuttaa, että kalatalous toimii maailmanmarkkinoiden ehdoilla. Koronavuosien jälkeen alan kannattavuutta on heikentänyt Ukrainan sota pakotteineen.

Suomesta on viety Venäjälle kalaa, kalanpoikasia ja kalarehuja, ja kalan vientiä on ollut myös Ukrainaan ja Valko-Venäjälle.

– Näihin maihin vietiin 50 miljoonalla eurolla kala-alan tuotteita, ja tästä yli 60 prosenttia pyyhkiytyi kertaheitolla pois. Korvaavia vientieuroja on saatu jonkin verran Puolasta ja Latviasta, Setälä kertoo.

Sota on vaikuttanut kalatalouteen myös välillisesti. Esimerkiksi kalarehujen tuontiraaka-aineiden saatavuus on heikentynyt, mutta suurin osa voidaan kuitenkin korvata kotimaisilla raaka-aineilla.

Suomessa vuonna 2016 aloittanut tuottaa kalajauhoa kalarehuihin. Rakenteilla on myös elintarvikekelpoista kalajauhoa ja -öljyä valmistava tehdas.

Vuonna 2020 perustetun Meitmeal Oy:n toinen perustaja, Anders Granfors, kertoo, että Kaskisten satamassa sijaitsevaan halliin on jo tilattu koneet ja laitteet. Niitä päästäneen asentamaan loppusyksyllä ja tuotanto aloittamaan keväällä 2023.

Teollisuuden sivuvirroista voidaan tuottaa bioprosessin avulla kalarehun raaka-aineeksi soveltuvaa proteiiniainesosaa tuontisoijan korvaajaksi niin sanotulla Pekilo-menetelmällä. Tutkimus- ja kehitysyhtiö eniferBio on lähettänyt näyte-eriä lähinnä suurille rehuyrityksille testattavaksi.

– Tavoitteena on saada ostositoumus teollisille vuosituotantovolyymeille, minkä jälkeen voimme alkaa rakentaa tehdasta. Suuria kaupallisia volyymejä alkaa syntyä todennäköisesti vuonna 2025. Muutama potentiaalinen paikka Euroopassa on katsottuna ensimmäiselle Pekilo-rehutehtaalle. Tereos Ranskassa on pisimmällä, toimitusjohtaja Simo Ellilä kertoo.

Siellä sokerijuurikkaasta tehdään sokeria, jonka tuotannon sivuvirrasta, melassista, tehdään viinaa. Pekilon tuotantoon jää viinantuotannon rankki, joka menee luomulannoitteeksi.

Uudenlaisia kalatuotteita kehitteillä

Kalastuksen Blue Products -innovaatio-ohjelmassa on tutkittu mahdollisuuksia tuottaa vajaasti hyödynnetyistä kalalajeista ja kalatalouden sivuvirroista lisäarvotuotteita.

Ohjelmassa on kehitetty nyhtösilakkaa esimerkiksi kalapihvien ja -pullien raaka-aineeksi. Kaksi startup -yritystä suunnittelee vastaavalla menetelmällä uusia kalatuotteita.

Kehitteillä on myös happokypsennettyä silakkaa ja marjasilakoita, joissa marjauute hidastaa rasvojen härskiintymistä.

Kala-alan yritykset ovat muutoinkin aktivoituneet tuotekehityksessä. Itämeren silakasta on valmistettu kalapuikkoja ja särjestä ja lahnasta uusia puoli- ja täyssäilykkeitä.

Apetitin järvikalapihvi lanseerattiin ammattikeittiöille jo vuonna 2016, ruokakappoihin 2018. Järvikalapuikko tuli myyntiin 2019 ja Itämeren kalapuikko viime vuonna. Itämeripäivänä 2021 Suomen kouluissa syötiin noin miljoona Itämeren kalapuikkoa. Ensi syksynä yritys lanseeraa Itämeren kalapihvin ammattikeittiöille.

Varsinais-Suomi on elintarviketuotannon ykkösmaakunta

Varsinais-Suomen ominaispiirteitä ovat alueen pitkä historia ja ainutlaatuinen saaristo. Noin 484 000 asukkaan maakunta on Suomen kolmanneksi suurin Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen.

Turussa asuu noin 195 000 varsinaissuomalaista. Salo on korkean teknologian keskittymä. Uusikaupunki, Vakka-Suomen keskus, on kuulu teollisuudestaan, Loimaan seutu vahvaa alkutuotanto- ja konepajateollisuusaluetta. Parainen Turunmaan keskuksena on yhdistelmä teollisuutta ja saaristoluontoa.

Varsinais-Suomi on Suomen merkittävin ruuantuotantoalue. Maakunnan liikevaihdosta 15 prosenttia muodostuu ruokaketjusta, ja toimipaikoista viidennes kuuluu ruokaketjuun.

Vuonna 2020 elintarviketeollisuuden liikevaihto oli maakunnassa yli miljardi euroa ja kalatalouden 126 miljoonaa euroa. Maakunnassa viljellään leipäviljoja ja erikoiskasveja ja kasvatetaan vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Alueella tuotetaan valtaosa maan varhaisperunoista, suuri osa kananmunista ja neljäsosa sianlihasta.

Saaristomeri on Suomen kala-aitta. Alueella on paljon rannikkokalastajia ja kolme suurta troolikalastussatamaa, iso osa Suomen kalankasvatuslaitoksista, kalajauhotehdas ja muuta kalanjalostusta.

Maakuntastrategian mukaan ruokaketju on yksi kolmesta Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen painopisteistä.

Elintarvikealan koulutustarjonta on monipuolista ammatillisesta opetuksesta yliopistoon saakka. Turun yliopistossa voi opiskella elintarvikekemiaa ja elintarvikekehitystä ja ammattikorkeakoulussa muun muassa bio- ja kemiantekniikkaa.

Lisätietoja:

varsinais-suomi.fi

vs-lähiruoka.fi

valonia.fi